Tulevaisuuden sote maakunnissa – toiminnanohjauksella lisää laatua kotihoidossa ja kotiin annettavissa palveluissa

Sote- ja maakuntauudistus on mahdollisuus siirtyä tietojärjestelmiin, jotka tukevat uudelleenorganisoitunutta toimintaa optimaalisesti alkumetreiltä alkaen. Kotihoidon toiminnanohjaukseen on tarjolla ratkaisuja, joiden toimivuus maakuntatasolla on jo testattu. Työntekijöille jää enemmän aikaa varsinaiseen välittömään hoivatyöhön, kun tietojärjestelmä säästää aikaa kaikissa työvaiheissa suunnittelusta seurantaan.

Melkoinen mullistus on tuloillaan

Tietojärjestelmät ovat perinteisesti tukeneet organisaatioiden toimintatapoja, jotka ovat saaneet muotonsa jo ennen järjestelmien käyttöönottoa. Nyt sote- ja maakuntauudistuksen myötä tilanne on täysin päinvastainen.

Uudet itsehallinnolliset maakunnat aloittavat toimintansa vuonna 2019 nykyisen maakuntajaon pohjalta. Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille vuonna 2020. Maakunnat voivat jo nyt valita puhtaalta pöydältä käyttöönsä järjestelmät, jotka toimivat parhaiten sote- ja maakuntauudistuksen toteutuksessa.

Hyödynnä maakuntien kokemukset

Parhaassa tapauksessa on mahdollista siirtyä järjestelmään, jonka käytöstä maakuntatasolla on jo olemassa käytännön kokemuksia ja parhaita käytäntöjä.

Fastroi HILKKA -toiminnanohjausjärjestelmä on ollut jo vuodesta 2013 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten käytössä. Myös Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut Essote ja Kainuun sote sekä kymmenet kunnat ympäri Suomea käyttävät samaa toiminnanohjausta. Ratkaisun toimittajana on toiminut myös Kuntien Tiera Oy, jonka palveluna ratkaisu kulkee nimellä “Tiera Mobiili kotihoito”. Yllä mainittujen maakuntien kokemuksia voit lukea lisää Tieran Pia Rautakorven blogista.

Merkittäviä hyötyjä saatavissa

Kokemuksemme mukaan käyttäjän tarpeiden mukainen toiminnanohjaus voi säästää hoitotyössä jopa 25–30 prosenttia aikaa ja kustannuksia. Säästöjä syntyy monilla eri osa-alueilla. Asianmukaisen toiminnanohjauksen avulla säästöjä syntyy kaikissa työvaiheissa aina töiden suunnittelusta seurantaan saakka, kun henkilöstö voi keskittyä varsinaiseen hoitotyöhön.

Kehittyneimmät toiminnanohjausjärjestelmät pystyvät auttamaan jo suunnitteluvaiheessa. Reittien optimointi minimoi matka-ajat. Työvuorojen optimoinnilla henkilökunnan erityisosaaminen sekä toisaalta mahdolliset rajoitteet ovat kohdistettavissa parhaalla mahdollisella tavalla. Optimoinnissa on pystyttävä huomioimaan myös muut asiakkaiden ja työntekijöiden toiveet.

Töiden kohdistaminen on tehokasta, kun tietojärjestelmä pystyy välittämään työt automaattisesti suoraan hoitajan mobiililaitteeseen, josta myös asiakastiedot ovat reaaliaikaisesti saatavilla. Mobiililta toiminnanohjaukselta on syytä edellyttää mahdollisuutta asiakastietojen tosiaikaiseen rakenteiseen kirjaamiseen potilastietojärjestelmiin rajapintojen avulla kansallisten standardien mukaisesti. Sähköinen kirjaaminen on osa laadunvarmistusta ja hoitotyön kehittämistä.

Hallinnollinen työ vähenee, kun toiminnanohjausjärjestelmä pystyy muodostamaan asiakaskäynneistä automaattisesti tilastot, tarvittavat raportit ja laskutusaineiston. Tätä kautta saadaan myös kerättyä tiedot, joita tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen Hilmo-hoitoilmoitusjärjestelmään.

Etuja myös omaisille

Jos toiminnanohjausjärjestelmään nivoutuu tietoturvallinen sähköinen viestintäkanava, yhteydenpito hoitohenkilökunnan ja asiakkaan omaisten välillä sujuu tehokkaasti. Kun puhelinsoitot vähenevät, hoitotyölle jää enemmän aikaa ja puhelinlaskut pienenevät. Samalla esimerkiksi hoivapalvelun asiakkaan päiväohjelma on mahdollista avata sovitusti omaisten nähtäville. Tämä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja siten hoidon laatua.

Kirjoittaja Jarmo Väisänen toimii tuotepäällikkönä Fastroi Oy:ssä.

Edellinen artikkeliTutkija: Hoivajohtajien ja -työntekijöiden ristiriidat lisääntyvät, jos taloudellisia resursseja ei lisätä
Seuraava artikkeliMinisteriö: Slovakia-päätös aiheuttaa vain pieniä viilailuja valinnanvapauslain yleisperusteluihin