Tuliko sotesta kukkahattutätien asia?

Alkuvuodesta kansakunnan agendalla tuntui olevan vain yksi aihe: syntyykö sote vai ei? Toisin on nyt.

Sote-uudistus mahtui Sipilän kysymyslistalle sivulauseeksi ja näyttää siltä, että hallitustunnusteluissa sote-sanaa ei ole muistettu.

Palvelutarpeiden kasvu ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. Jos tarkoitus ei ole jatkossa antaa uusille asiakkaille selvästi aiempaa huonompaa palvelua, pitää saada uudistus.

Sote-hiljaisuus on outoa myös siksi, että kun miljardit viuhuvat leikkauskeskusteluissa, on meillä kolme relevanttia laskelmaa siitä, että järkeistämällä palveluita saadaan säästettyä vähintään miljardi.

Sitra, Aalto-yliopisto ja Kainuun sote ovat kukin tahoillaan päätyneet tähän lukemaan ja kaikkien selvitysten mukaan tämä ei edes edellytä palvelujen heikentämistä, vaan yhteisten standardien, prosessien ja pelisääntöjen luomista.

Eihän nyt ole käymässä niin, että sote-asiat palautetaan hallituksen keskiöstä jonnekin kukkahattutätien kentälle?

Eikö kuitenkin ole niin, että parhaiten prosesseja ja standardeja osaavat viilata juuri insinöörit? Juha Sipilän hallitus voisi helposti aloittaa säästötalkoot tekemällä sotesta excel-harjoituksen.