Ulkoistukset menivät kilpajuoksuksi

Jos sote-ulkoistuksissa on vedetty pitkää tikkua, Sysmälle jäi tällä viikolla käteen todella pitkä tikku. Kunta päätti käyttää 10 vuoden ulkoistussopimuksensa lisäksi optiovuodet 5+5. Kuntalehti vertasi Attendon ja Sysmän välistä sopimusta elinkautiseen vankeustuomioon, josta kunta ei pääse irti.

Myös Attendon toinen kumppani Sulkavan kunta aikoo jatkaa sopimustaan neljällä vuodella ennen kuin ensi vuoden alussa alkavaa sopimusta on mennyt päivääkään. Ensi keskiviikkona käsiteltävää asiaa perustellaan muun muassa niin, että ”Sulkavan kunnalla on velvollisuus kunnan ja kuntalaisten edunvalvonnan nimissä tehdä ratkaisuja jo nyt”. Ratkaisu on myös kilpajuoksua hallituksen kuntaulkoistuksia rajoittavaa lakia vastaan, koska kuntien päätösvaltaa rajoitetaan jatkossa lailla.

Samaan aikaan muun muassa Kouvolassa ja Forssassa halutaan palveluja turvaamaan yksityinen toimija. Kouvolassa homma näyttää eskaloituneen jo aika nopeasti panostamiseksi, jossa katsotaan kuka lyö isoimman kortin pöytään.

Mistä kuntien pelko johtuu? Onhan se sanottava, että ei sote-prosessi ei juurikaan herätä luottamusta. Mutta eikö perustuslaki takaa kaikille samanarvoiset palvelut sote-uudistuksen jälkeenkin? Perustuslakiin on soten aikana vedottu monta kertaa, mutta eikö siihen silti luoteta kuntapäättäjien keskuudessa? Kai Sysmässä ja Sulkavalla pääsee jatkossakin lääkäriin, ei ehkä täysin samanlaisiin palveluihin kuin nyt. Palvelut eivät voi pysyä tasan samanlaisina kuin nyt maan joka kolkassa, koska talous ei kestä.

Perusongelma on rahan riittävyys. Vaikka kunta ulkoistaisi sote-palvelunsa, se ei silti tarkoita, että koko kunnan talous olisi tästä eteenpäin kymmeniä vuosia vatupassissa. Jos palvelut halutaan pitää täsmälleen sellaisena kuin ne nyt ovat, seurauksena voi olla kriisikuntamenettely ja valtion väliintulo kuten kävi Rääkkylässä. Liiallinen paikallispolitikointi ja luottamuksen puute voivat vielä kostautua.