Valinnanvapaus – nopeammin hoitoon

Eduskunta tekee tulevina viikkoina päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohtalosta. Uudistuksessa on kaksi keskeistä järjestelmämuutosta. Ensinnäkin, uudistuksessa palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä maakunnille. Toiseksi, asiakkaiden valinnanvapautta laajennettaisiin avaamalla kilpailua erityisesti julkisrahoitteisessa perusterveydenhuollossa.

Yksi perusterveydenhuollon keskeinen ongelma on huono hoitoon pääsy. Otetaan esimerkiksi hoitoon pääsy Suomen seitsemässä suurimmassa kaupungissa. Kuntien julkistamien lukujen perusteella odotusaika lääkärin kiireettömään hoitoon oli Helsingissä keskimäärin 17 päivää, Espoossa 20 päivää, Tampereella 32 päivää, Vantaalla 32 päivää, Oulussa 27 päivää, Turussa 42 päivää ja Jyväskylässä 19 päivää [1]. Suomen suurimmissa kaupungeissa lääkäriaikaa saa siis odottaa jopa viikkoja.

Käynnissä olevat valinnanvapauskokeilut ovat osoittaneet, että kaikkein merkittävin syy vaihtaa yksityiselle terveysasemalle on nimenomaan hidas hoitoon pääsy. Yksityiset palveluntuottajat ovat kuitenkin kokeiluissa osoittaneet, että ne pystyvät tarjoamaan laadukkaita palveluita paremmalla saatavuudella. Tämän yksityiset palveluntuottajat tekevät kapitaatiokorvauksella, joka perustuu kunnan omaan tuotantokustannukseen. Esimerkiksi Mehiläisen valinnanvapauskokeiluihin osallistuvilla Oma Lääkärisi -terveysasemilla kiireettömän ajan on saanut keskimäärin neljässä päivässä.

Mehiläisen Oma Lääkärisi -palvelukonseptin keskiössä on toiminnan jatkuva parantaminen. Toimintamalli perustuu mm. asiakaslähtöisesti räätälöityihin palvelupolkuihin, selkeään työnjakoon terveydenhoitoalan ammattilaisten kesken, henkilökunnan säännölliseen kouluttamiseen, tiedolla ja laadulla johtamiseen, digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen sekä yli sataan muuhun palveluinnovaatioon.

Julkisuudessa on esitetty, että perusterveydenhuollon hoitoon pääsy kannattaisi valinnanvapauden sijaan ratkaista ensisijaisesti palkkaamalla tuhatmäärin lisää lääkäreitä ja hoitajia terveyskeskuksiin. Tähän saakka kunnat ovat kuitenkin toimineet juuri päinvastoin. Erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset ovat 2000-luvulla kasvaneet kolmanneksella ja kunnat ovat säästäneet sieltä mistä ovat voineet – perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista.

Julkinen perusterveydenhuolto on siis aliresursoitu ja tilanne vaatii korjaamista. Järjestämisvastuun kokoaminen maakunnalle voisi auttaa ratkaisemaan tätä ongelmaa. Voimavaroja olisi näin helpompi jakaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken, jolloin saavutetaan kaikkein vaikuttavin lopputulos. On kuitenkin väärä johtopäätös, että terveyskeskusten ongelmat voitaisiin ratkaista pelkästään lisäämällä rahoitusta ja samalla säilyttämällä järjestämisvastuu sadoilla kunnilla.

Valinnanvapaudessa terveysasemat kilpailevat asiakkaistaan palvelun laadulla ja saatavuudella luoden jatkuvan toiminnan kehittämisen kulttuurin. Valinnanvapauden voima on siinä, että se antaa asiakkaille mahdollisuuden valita itselleen parhaiten sopiva palveluntuottaja.

Kirjoittaja on Mehiläisen julkisten terveyspalveluiden liiketoimintajohtaja, LL Markku Näreneva.

Lähde:

[1] Kuntien omat verkkosivut, 29.1.2019