Valinnanvapauspiloteista potkua yhteistyöhön ja asiakaskeskeisyyteen?

Soten valinnanvapauden edessä olevissa pilottihankkeissa kannattaa hyödyntää jo menossa olevissa kokeiluissa kerättyä tietoa palveluntuottajilta ja asiakkailta.

Maakunnallisten valinnanvapauspilottien valtionavustuksen hakukriteerit julkaistiin vastikään alueuudistus.fi – sivustolla (kriteerit täällä). Haku on suunnattu niille kunnille ja kuntayhtymille, jotka haluavat pilotoida sote-keskusta tai henkilökohtaista budjettia tai näiden yhdistelmää. Pilotointi on mahdollista aloittaa jo tänä syksynä, joten kiirettä pitää, mikäli mielii mukaan ensimmäisten joukkoon.

Rahaa uusiin pilotteihin on luvassa kymmenkertainen määrä edellisiin, nyt menossa oleviin valinnanvapauskokeiluihin verrattuina, eli yli 100 miljoonaa euroa seuraavan kahden vuoden aikana. Näissäkin kokeiluissa yritysten tulee noudattaa palvelusetelilakia aivan kuten jo tänä vuonna viidellä paikkakunnalla aloitetuissa ja parhaillaan käynnissä olevissa laajennetun valinnanvapauden piloteissa.

Koska vaikeuskerrointa lisätään uusissa piloteissa muun muassa yhtiöittämisharjoituksella, tulisi perusasioiden olla hyvin hallussa ennen seuraavaa harjoitusta. Mitä siis olemme oppineet? Sitä kysyimme laajennetun valinnanvapauden kokeiluissa jo mukana olevilta palveluntuottajilta.

Näin palveluntuottajat sen kokevat

Nettikyselyymme toukokuun alussa vastanneiden palveluntuottajien mukaan kokeilut antavat hyvää tietoa järjestelmästä ja asiakkaiden käyttäytymisestä. Kokeilujen alkuvaiheessa paljon keskusteluja aiheuttaneeseen kapitaatiokorvauksen tasoon tuottajat olivat suhteellisen tyytyväisiä; sitä pidettiin joko sopivana tai matalana. Tuottajat pitivät myös hyvänä sitä, että kapitaatiokorvausmalli kannustaa uusien palvelumallien käyttöönottoon sekä omien toimintatapojen uudelleen arvioimiseen ja työmenetelmien kehittämiseen.

Yhteistyöhön järjestäjän (kokeiluissa kuntien) kanssa oltiin yleisesti tyytyväisiä, mutta kansalaisviestintään pitäisi tuottajien mukaan laittaa lisää paukkuja, sillä valinnanvapauden käsite on vieras ja käytännöt uusia, eivätkä ihmiset aina ymmärrä mistä on kysymys. Eniten tuottajille on tullut kysymyksiä siitä, mitä palveluja valinnanvapaus koskee sekä asiakasohjaukseen liittyviä asioita. Toinen paljon pähkäilyjä vaatinut asia on ollut tietojärjestelmien käyttöönotto. Epäselviä ICT-kysymyksiä on tuottajien mukaan kokeiluissa ollut liikaa.

Palveluntuottajat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että kapitaatiokorvauksen lisäksi tarvitaan myös kannustimia, mikäli tavoitteena on muutakin kuin nopeampi pääsy lääkäriin. Näitä tullaankin testaamaan Keski-Uusimaalla 19. toukokuuta alkaneessa kokeilussa.

Tuottajilta kysyttiin myös mikä on tärkein asia, johon valinnanvapaudessa tulisi pyrkiä. Vastaajat korostavat, että ihmisille tulisi tarjota erilaisia mahdollisuuksia, joista voisi itse valita sen palvelun, joka tuntuu parhaiten sopivalta. Tuottajat peräänkuuluttavat lopullista päätöstä siitä, mitkä asiat valinnanvapauteen kuuluvat sekä tietoa kriteereistä, joiden perusteella asiakas kuuluu maakunnan liikelaitoksen palveluiden piiriin.

Voisiko palvelut tuodakin ihmisten luo?

Yhtiöittäminen tulee vaatimaan jo sinänsä paljon työtä uusissa maakunnallisissa piloteissa. Nyt kun on harjoiteltu sitä, mitä tarkoittaa järjestäjän ja tuottajien erottaminen, olisi aika kiinnittää huomiota siihen, miten terveys- ja hyvinvointipalveluja voitaisiin tarjota ihmiselle entistä sujuvammin. Sen sijaan että ihmisen pitää jonottaa palveluja, voisiko palvelut tuodakin ihmisten luo?

Oman arjen sujuvoittaminen on tuoreisiin Sitran kansalaiskyselyihin vastanneiden suomalaisten tärkein toive sosiaali- ja terveydenhuollon laajentuvalle valinnanvapaudelle. Käytännössä tämä tarkoittaisi paitsi lyhyitä jonotusaikoja myös erityisesti sitä, että asiakas saisi asiansa kerralla kuntoon, ilman että samaa asiaa täytyy selittää moneen kertaan monelle eri ihmiselle.

Toivottavasti maakuntakohtaiset kokeilujen ehdot ja periaatteet ovat sellaisia, että ne kannustavat tuottajia verkostoitumaan ja kehittämää uusia asiakaskeskeisiä ja vaikuttavia palveluja pian alkavissa uusissa kokeiluissa.

Kirjoittaja Tuula Tiihonen on Sitran johtava asiantuntija.