Vältetään riski, vältytään vahingoilta

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat inhimillisesti ja taloudellisesti tehokkain tapa välttyä riskeiltä. Hoitotyön tueksi on kehitelty erilaisia mittareita, jotka auttavat tunnistamaan riskit hyvissä ajoin ja kohdentamaan hoitoresurssit oikein.

Suomessa yleisimmin käytettyjä hoitotyön riskiarviointimittareita ovat Braden -asteikko painehaavan arviointiin, NRS 2002 vajaaravitsemusriskin seulontaan ja FRAT kaatumisvaaran arviointiin. Riskiarviointimittareiden käytännön toteutus (paperiset lomakkeet, pisteiden päässälaskenta, taulukon tulkinta ja arkistoinnin haasteellisuus) sekä hoitotyön kiireellisyys usein kuitenkin rokottavat niiden käyttöä.

Riskien arvioimisen tulee olla osastoilla kuin myös kotihoidossa sairaanhoitajan toimesta systemaattista ja jatkuvaa. Toistuva riskien arvioiminen vie oman aikansa, mutta huomattavasti vähemmän kuin riskin toteutumisesta aiheutuu kustannuksia.

  • Painehaavojen kustannukset ovat Suomessa vuosittain yli 400 miljoonaa euroa eli noin 2-3 % Suomen terveydenhuoltomenoista [1].
    • Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä noin 95% painehaavoista olisi vältettävissä [1].
  • Vajaaravitsemus pidentää sairaalassaolojaksoa 3-6 vuorokaudella ja jopa kolminkertaistaa hoidon kustannukset [2].
  • Yli 64-vuotiaiden kaatumisvammojen akuutin avo- ja sairaalahoidon kustannukset olivat Suomessa vuonna 2000 noin 39 miljoonaa euroa [3].
    • Kustannusten arvioidaan nousevan vuoteen 2030 mennessä 72 miljoonaan euroon [3].

Mobiililomakkeet madaltavat kynnystä

Riskianalyysien ja lomakkeiden täyttäminen sekä riskipisteiden kirjaaminen on jo syytä tuoda tälle vuosikymmenelle. Riskiarviointimittareiden käytännön toteutus tulee olla hoitotyötä tukevaa ei sitä kuormittavaa. Paperiset lomakkeet ovat työtä kuormittavia.

Lomakkeet voi nykypäivänä täyttää myös mobiilisti älypuhelimen avulla. Mobiililomakkeet askeltavat riskimittareiden arviointikriteerit läpi, laskevat automaattisesti kokonaispisteen ja näyttävät pistettä vastaavan toimintaohjeistuksen hoitajalle. Ratkaisun ollessa integroitu potilastietojärjestelmään, tieto potilaan tilasta kirjaantuu heti potilaan tietoihin. Hoitaja voi keskittyä potilaan hoitoon, kun aikaisemmin manuaalisesti tehty työ automatisoituu.

Kun potilaan riskitila voidaan arvioida helposti ja nopeasti, se myös arvioidaan useammin. Älypuhelin kulkee jo usean hoitajan mukana myös muissa työtehtävissä, joten kynnys mobiililomakkeen täyttämiselle ei ole iso. Säännöllinen riskin arviointi puolestaan auttaa ennaltaehkäisemään potilaalle koituvaa haittaa.

[1] Harjumaa, M. 2013. Painehaavat käyvät kalliiksi. Sairaanhoitaja 13, 10.

[2] Karuvuori, A. 2013. Ruoka on nostettu pöydälle. Sairaanhoitaja 12, 16–25.

[3] Piirtola M, ym. 2002. Iäkkäiden kaatumisvammojen akuuttihoidon kustannukset. Suomen Lääkärilehti; 57: 4841–4848.

Kirjoittajana Tiia Kokkomäki ja Medanets Oy:n moniammatillinen tiimi.