Varsinais-Suomen valmistelujohtaja Antti Parpo: ”Tärkeintä rakentaa hallinto ja ict – Vuoropuhelua kuntien kanssa lisätään”

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmistelijat keskittyvät tänä vuonna kaikkein kriittisimpiin tehtäviin eli hallinnon ja ict:n rakentamiseen. Helmikuun alussa vastuuvalmistelijan kapulan Matti Bergendahlilta ottavan Antti Parpon mielestä keskeisintä on saada rakennettua uusi hallintorakenne.

– Se, että aluevaltuutetut pääsevät toimimaan, vaatii hallintosääntöä, joten tämä on työlistalla ensimmäisenä. Meillä on hahmotelma ylätason organisaatiosta olemassa. Lisäksi jatkamme henkilöstösiirtojen valmistelua ja käymme läpi sopimuksia. Rekrytoinnit täytyy tehdä mahdollisimman nopeasti, kun valtuusto aloittaa, Antti Parpo sanoo Hoiva ja Terveydelle.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue on iso, hajanainen maakunta, jossa laitetaan yhteen 30 sote-järjestäjää.

– Olemme onnistuneet valmistelussa, jos palveluiden käyttäjät eivät juurikaan huomaa muutosta vuoden 2023 alussa, henkilöstösiirrot on saatu maltillisesti hoidettua, laskutus pyörii eikä sopimusten siirtojen osalta tule yllätyksiä, Parpo sanoo.

Hän aikoo kiinnittää jatkossa enemmän huomiota kuntien kanssa käytävään vuoropuheluun.

– Tiiviimmin viestimme kuntiin, toivomus siihen suuntaan on aivan ilmeinen, hän sanoo.

”Emme voi edetä useilla kymmenillä järjestelmillä”

Varsinais-Suomi on käynnistänyt tietojärjestelmien yhteensovittamisen, mutta paljon kehittämistyötä jää tuleville vuosille. Varsinais-Suomelle myönnettiin ict-valtionavustusta hieman yli 18 miljoonaa euroa, eniten Suomessa.

– Suurin summa on perusteltu, koska kenttämme on hajanaisin. Tämä rahoitus ei kuitenkaan riitä.

Hän kertoo, että tärkeintä on saada kuntoon taloushallinnon järjestelmät niin, että maksuliikenne toimii.

– Maksuliikenne on yhteydessä asiakas- ja potilastietojärjestelmiin, joita alueella on kymmeniä. Niiden yhdistäminen taloushallintoon ei ole yksinkertaista. Olen ymmärtänyt, että tietoa saadaan siirtymään järjestelmissä myös kuntien välillä, samalla tavalla kuin nyt siirtyy sairaanhoitopiirin ja kuntien välillä, ja saisimme tiedon siirtoon aluksi tehtyä tekohengitysratkaisun.

Hän sanoo, että edessä on vuosien työ tietojärjestelmien yhtenäistämiseksi. Siihen tarvitaan kuitenkin paljon enemmän rahaa.

– Emme voi jatkossa edetä noin neljälläkymmenellä erilaisella järjestelmäversiolla. Teemme ne ict-työt, joihin nykyinen rahoitus riittää, ja mahdollisesti pyydämme lisärahoitusta, Parpo sanoo.

Parpon mukaan ict-hankintoja ei ole mahdollista tehdä avointen kilpailutusten kautta, vaan niitä pitää tehdä keskitetysti inhouse-yhtiöiden kautta. Näin siksi, että kilpailutukset vievät liikaa aikaa valmistelusta.

”Organisaatio ei ole heti optimaalinen”

Antti Parpo toteaa, että sote-uudistus luo pohjaa tiettyjen Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmien ratkaisemiseksi.

– Suomessa on ollut hajanaisuudesta johtuvia raja-aitoja, jotka ovat näkyneet asiakkaille katkonaisina palveluina ja järjestelmän sisällä osaoptimointina, mikä ei ole kokonaisuuden kannalta ideaali. Uudistus ei kuitenkaan takaa palveluiden paranemista, vaan lopulta hyvinvointialueen oma toiminta ratkaisee.

Hyvinvointialueiden muutoskustannusten ja palkkaharmonisoinnin vuoksi uudistuksesta ei ainakaan lyhyellä aikavälillä koidu säästöjä. Kustannusten hillintää voi Parpon mielestä tapahtua pitkällä aikavälillä.

– Kun tehdään näin suuri organisaatiomuutos, pitää muistaa, että organisaatio ei ole heti optimaalinen vaan sitä pitää muokata, myös palveluverkon suunnittelu ja sen optimointi vaatii aikaa.

Sisältöjä on kehitetty vuosia eri projektissa

Varsinais-Suomessa palveluiden sisältöjen kehittämistä on tehty vuosia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman nimissä.

– Tätä työtä jatketaan ja se edistää palveluiden yhdenmukaistamista alueella, joten emme lähde tyhjästä. Tätä työtä jäntevöitetään kevään aikana. Sen pohjalta palveluille pystyttäisiin määrittelemään yhtenäisiä kriteereitä vuonna 2023.

Tässä suunnitelmassa on pitkälle kehitetty esimerkiksi keskitettyä palveluiden valvontaa.

– Saamme tästä mallin, joka voidaan istuttaa hyvinvointialueelle.

Lisäksi on viety eteenpäin asiakasohjausta sekä sote-keskuksien kehittämistä.

kuva: Shutterstock

Lue myös Matti Bergandahlin haastattelu täältä.

 

Edellinen artikkeliVantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelijat STM:n rahoituspäätöksestä: ”Hyvinvointialueen toiminnan aloitus voi vaarantua”
Seuraava artikkeliHyvä paha sääntely