Virtuaaliset sote-keskukset hyvinvointialueiden avuksi

Tulevien hyvinvointialueiden on ratkaistava monia julkisen terveydenhuollon digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä. Resurssien rajallisuus ja kiristyvä hoitotakuu edellyttävät laajamittaista uusien ja ketterien toimintatapojen kehittämistä. Monilla alueilla on jo suunnitteilla virtuaalinen sote-keskus.

Perusterveydenhuolto on jo pitkään ollut aliresursoitu kasvavaan palvelutarpeeseen nähden. Lääkäriliiton kyselyssä yli 60 prosenttia vastanneista arvioi, että omassa kunnassa on ongelmia hoitoon pääsemisessä. Ongelmia on erityisesti harvaan asutuilla alueilla, jonne on haastavaa saada tarpeeksi lääkäreitä. Alueellisten resurssi- ja rekrytointihaasteiden taustalla on etenkin kaupungistumistrendi ja väestön ikääntyminen.

Tulevilla hyvinvointialueilla on suuremman kokonsa vuoksi nykyisiä kuntia paremmat onnistumisen edellytykset tuottaa kustannustehokkaita ja laadukkaita terveydenhuollon palveluita. Haasteita aiheuttavat suuren hallinnollisen uudistuksen lisäksi kiristyvä hoitotakuu. Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat yhdenvertaisten sote-palveluiden turvaaminen, palvelujen saatavuuden parantaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen.

Digitaaliset ratkaisut suunniteltava osana kokonaisuutta

Terveydenhuollon digitalisaatio tulee olemaan keskeinen ratkaisuja vaativa kokonaisuus tulevilla hyvinvointialueilla. Digitalisaatio on laaja kokonaisuus, joka voi sisältää useita toimintoja ICT-infrasta videovastaanottoihin. Siksi on keskeistä, että hyvinvointialueilla arvioidaan digitalisaation mahdollisuudet kaikkien terveyspalveluiden kohdalla erikseen ja päätetään kehityksen painopisteet. Digipalveluita kehitettäessä on tärkeää, että substanssiosaajat ja ICT-osasto tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta palvelut suunnitellaan alusta alkaen saumattomaksi osaksi hyvinvointialueiden palveluketjuja.

Moni tuleva hyvinvointialue on käynnistänyt virtuaalisen sote-keskuksen visioinnin ja suunnittelun. Tämä on tärkeä askel oikeaan suuntaan ja osoittaa kykyä hahmottaa digitaaliset ratkaisut ja sote-palvelutuotannon yhtenä kokonaisuutena. Virtuaalisen sote-keskuksen ytimessä on nykyaikainen digitaalinen asiointialusta, jolle keskitetään kaikki asiakkaan tarvitsema terveydenhuollon asiointi. Alustan ympärille rakennetaan ekosysteemi, johon kuuluvat digitaaliset palvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tarjoamat palvelut kuten etävastaanotot. Keskeisiä digitaalisia palveluita ovat esimerkiksi itsehoitoalustat, kuten kansallinen Omaolo-palvelu, Terveyskylä tai älykäs hoidon tarpeen itsearvio.

Digitaalinen asiointialusta keskiössä

Moni hyvinvointialue on jo alkanut suunnitella tulevaisuuden digitaalista asiointialustaa joko harkitsemalla alustakilpailutusta tai kehittämällä alustaa julkisomisteisen IT-yhtiön kanssa. Kilpailuttamisen etuna on se, että hyvinvointialue voi valjastaa käyttöönsä terveyspalveluyritysten kattavat kokemukset etälääketieteestä ja digitaalisesta kehittämisestä. Onnistuneen kilpailutuksen kulmakivenä on kattava vuoropuhelu organisaation sisällä ja tulevien alustatoimittajien kanssa. Panostaminen laatuun, kokemukseen ja yhteiskehittämisen kyvykkyyksiin pelkän hintakilpailun sijaan maksavat todennäköisesti itsensä nopeasti takaisin.

Digitalisaation hyödyt

Miten terveyspalveluiden digitalisaatiolla tai virtuaalisella sote-keskuksella saavutetaan sote-uudistusten tavoitteet? Digitaalisella asioinnilla voidaan tehostaa toimintaa esimerkiksi automatisoimalla osia hoitopolusta, etenkin ennen ja jälkeen vastaanoton. Lisäksi voidaan taata toiminnan tasalaatuisuus ja kehittää laatua edelleen datan ja analytiikan avulla. Tärkeintä on kuitenkin asiakasnäkökulma: asiakkaille pitää voida tarjota mahdollisuus nykyaikaiseen digitaaliseen asiointiin. Terveystalon teettämän tutkimuksen mukaan jopa neljäsosa suomalaisista haluaisi asioida terveydenhuollossa etänä aina kun se on mahdollista.

Kannustan päättäjiä jatkamaan terveydenhuollon vastuullista digitalisointia ja hyödyntämään yksityisten toimijoiden osaamista. Siten pystymme jatkossakin tarjoamaan laadukkaita ja oikea-aikaisia terveyspalveluita sekä huolehtimaan suomalaisten hyvinvoinnista joka puolella maata. Digitalisaatio ei saa jäädä IT-osaston erillistekemiseksi, vaan se pitää suunnitella kokonaisuutena ja tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Johan Sanmark

Johtaja, Julkinen digiterveys

Terveystalo

Kuva: Liisa Valonen, kuvituskuva: Shutterstock

 

 

Edellinen artikkeliLehtileikkeet
Seuraava artikkeliKouvola aikoo myydä kiinteistöportfolion Hemsölle – mukana kolme paloasemaa