Voisiko Suomi olla alusta?

Digitalisaation myötä digitaalisten alustojen merkitys on korostunut yhteiskuntamme ja elämämme kaikilla osa-alueilla. Viime vuosikymmenellä alustaliiketoimintamalli nousi perinteisen lineaarisen liiketoimintamallin suurimmaksi haastajaksi, eikä alustaliiketoiminnan menestykselle näy loppua. Maailman tämän hetken arvokkaimmat yritykset, joihin lukeutuvat mm. Apple, Google, Facebook ja Amazon, ovat alustayrityksiä. Näiden alustayritysten kokonaismarkkina-arvo on yli 4,3 biljoonaa dollaria.

Yksityisen sektorin alustayritysten menestyksen myötä on esitetty, että alustatalouden periaatteita voitaisiin soveltaa myös julkisella sektorilla. Government-as-a-platform-malli voidaan yksinkertaisesti määritellä julkiseksi ekosysteemiksi, jossa sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijat kehittävät innovatiivisia ratkaisuja julkisten palvelujen tuottamiseen. Tällainen malli voisi olla käänteentekevä ratkaisu julkisten palvelujen kehittämiseksi erityisesti Suomessa, jossa edelläkävijyys alustatalouden ja tekoälyn saralla on hallituksen kärkihankkeita.

Alustamallissa korostuu kansalaiskeskeisyys, sillä alustan tärkeimpänä funktiona on tarjota kansalaiselle mahdollisimman optimaalinen palvelu hänen henkilökohtaiseen tarpeeseensa. Toteutuessaan government-as-a-platform mahdollistaisi julkisen sektorin toiminnan tehostumisen ja sitä kautta paremman tuottavuuden, paremmin integroidut julkiset palvelut sekä paremmat edellytykset viimeisimpien teknologioiden hyödyntämiselle julkisten palvelujen kehittämisessä. Kysymys herää: miten government-as-a-platform voitaisiin toteuttaa käytännössä?

Avoimuus, helppous ja joustavuus onnistumisen kulmakivinä

Alustaekosysteemin menestyksen kannalta kriittisintä on se, kykeneekö se houkuttelemaan osallistujia, koska yksistään se ei voi tuottaa arvoa. Tutkimukseni perusteella alustaekosysteemi on houkutteleva, kun siihen liittyminen on mahdollisimman helppoa potentiaalisille osallistujille. Tämä puolestaan riippuu useista alustan suunnitteluun liittyvistä tekijöistä:

  • Taloudellinen tuki. Alustaekosysteemi voi houkutella kustannusherkimpiä toimijoita liittymään mukaan tukemalla näiden osallistumista taloudellisesti. Esimerkiksi start-upit lähtevät herkemmin mukaan, jos saavat rahoitusta tai sponsorointia alustan tarjoajalta.
  • Selkeät pelisäännöt ja dokumentaatio. Alustan tulee viestiä selvästi alustan ’pelisäännöistä’ ja ansaintamallista, jotta osallistujat tietävät, mitä saavat panoksensa vastineeksi. Lisäksi teknisen dokumentaation, sisältäen rajapintakuvaukset, tulee olla avoimesti potentiaalisten osallistujien saatavilla, jotta nämä voivat helposti arvioida mitä alustaan liittyminen vaatii.
  • Avoimuus ja modulaarisuus. Teknisesti alustan tulee hyödyntää avointa ja modulaarista arkkitehtuuria joustavuuden ja integroitavuuden maksimoimiseksi.

Alustan suunnitteluun liittyvien tekijöiden lisäksi alustan tarjoajan on tärkeää ymmärtää, mitä potentiaaliset osallistujat haluavat alustaekosysteemiltä ja mikä motivoi heitä osallistumaan siihen. Alustan tarjoajan tulisikin aktiivisesti kysyä ja kuunnella potentiaalisten osallistujien ideoita ja tarpeita sekä viestiä alustaekosysteemin hyödyistä osallistujien houkuttelemiseksi.

Toisin sanoen alustaekosysteemin tulisi olla avoin, joustava, kehittyvä, läpinäkyvä ja saavutettava, jotta se voi houkutella osallistujia ja luoda kaikille mukana oleville osapuolille arvoa.

Vallanpitäjästä innovaation ja yhteistyön mahdollistajaksi

Kaiken kaikkiaan government-as-a-platform-tyyppiseen alustamalliin siirtyminen vaatii merkittävää toiminnan muutosta julkisella sektorilla. Julkishallinnon on oltava valmis luopumaan osasta valtaansa ja otettava orkestraattorin ja mahdollistajan rooli alustaekosysteemissä. Myös julkishallinnon prosessit ja rakenteet tulee uudistaa siten, että ne mahdollistavat yksityisen ja julkisen sektorin välisen yhteistyö- ja innovaatiotoiminnan. Lisäksi lainsäädännön tulee mahdollistaa digitaalisten alustojen hyödyntäminen, kuitenkaan unohtamatta niihin liittyvien riskien minimoimista. Alustamallin onnistumisen kannalta ensisijaisen tärkeää on myös yhteisen vision luominen ja viestiminen sekä vahva johtajuus ja omistajuus tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ensimmäiset askeleet tähän suuntaan onkin jo otettu, mutta vielä on paljon tehtävää tavoitteiden saavuttamiseksi. Aika näyttää, nouseeko Suomesta alustatalouden kärkimaa.

Sara Reponen työskentelee konsulttina Accenture Strategy -yksikössä. Hän on innostunut yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioiden kehittämisestä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntäen. Saran pro gradu -tutkielma Government-as-a-platform: Enabling participation in a government service innovation ecosystem valittiin kolmen parhaan joukkoon Suomen Strategisen Johtamisen Seuran Vuoden Strategiapalkinto 2017 -kilpailussa.