Yhtiöittäminen nakertaa eduskunnan budjettivaltaa

SoteDigi Oy:n rahoitus ja sitä kautta yhtiöittäminen nousivat kuluvana kesänä taas pinnalle, kun Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi viimeisimmän tuloksellisuustarkastuskertomuksensa. Tarkastusviraston mukaan yhtiöittäminen kaventaa eduskunnan budjettivaltaa, vaikka yhtiöittämisellä tavoitellaan tehokkaampaa ja joustavampaa toimintaa.

Mikä ihmeen budjettivalta? Yksinkertaistettuna budjettivallan käyttämisellä tarkoitetaan eduskunnan perustehtävää, ja olennaisin osuus siitä on valtion talousarvion käsittely. Budjettivalta on kuitenkin hiljalleen päässyt osittain lipsumaan eduskunnalta toimeenpanokoneistolle. Tätä kehitystä on tapahtunut jo tovin, ja 2000-luvulla valtion omistusten yhtiöittämiskehitys on ollut voimakasta.

Kaksi vuotta sitten julkaistussa tarkastusvaliokunnan tilaamassa selvityksessä käytiin läpi eduskunnan budjetti- ja valvontavallan toteutumista. Selvityksen mukaan eduskunnan budjetti- ja valvontavallan toteutuminen on parin viimeisen vuosikymmenen aikana kangerrellut enenevissä määrin kotimaisten, kansainvälisten ja ylikansallisten kehityskulkujen takia.

Selvityksen mukaan eduskunnan budjettivallan tosiasiallinen kaventuminen selittyy etenkin vuosien aikana vähitellen kehittyneillä poliittis-hallinnollisilla budjettikäytännöillä, jotka eivät ole antaneet parhaita edellytyksiä eduskunnan valtaoikeuksien täysimääräiselle toteutumiselle. Osaksi kaventumista selittää eduskunnan oma passiivisuus valtaoikeuksiensa käytössä.

Jo tuolloin selvityksessä nousi esille yhtiöittäminen. Selvityksen mukaan virastojen ja laitosten liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen sekä nettobudjetointiin siirtyminen ovat vieneet valtion varallisuutta eduskunnan suoran tarkastelun ulottumattomiin, muuttaneet budjettikirjan sisältöä ja tehneet valtiontalouden hoitoa läpinäkymättömäksi eduskunnan suuntaan.

Eduskunnan vallan ja ylipäätään julkisen vallankäytön yhteensovittamista yksityistaloudesta omaksuttuihin periaatteisiin, menettelyihin ja tavoitteisiin pidetään monin tavoin ongelmallisena. Selvityshenkilöt esittivätkin tuolloin, että valtion omaisuuden alati lisääntyvän yhtiöittämisen vuoksi tulee viipymättä päivittää linjaukset omistajaohjaukseen ja sen valvontaan liittyvistä eduskunnan vaikutuskeinoista sekä omistajaohjauksen raportointimenettelyn kehittämistarpeista.

Eduskunnalla olisi pitänyt voida vaikuttaa SoteDigin rahoitukseen

SoteDigi Oy:n perustamista valmistelivat valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto sekä Vake Oy. Perustettavan yhtiön pääoman ja muiden perustamiskustannusten maksamiseen käytettiin Vake Oy:n varoja.

Vake Oy rekisteröi yhtiön kaupparekisteriin lokakuussa 2017 ja pääomitti yhtiötä 90 miljoonalla eurolla. Marraskuussa 2017 SoteDigi Oy:n osakkeet luovutettiin oman pääoman palautuksena valtion suoraan omistukseen ja yhtiön omistajaohjaus siirrettiin valtiovarainministeriölle.

Uuden valtionyhtiön perustamisen tapahtuessa valtion varoilla tarvitaan valtioneuvoston perustamista koskevan päätöksen lisäksi eduskunnan määrärahapäätös. SoteDigi Oy:n perustamiseen eduskunnan päätöstä ei tarvittu, sillä perustaminen tapahtui Vake Oy:n varoilla.

Eduskunnalla ei täten ollut tilaisuutta vaikuttaa päätökseen siirtää myytäväksi aiotun Ekokemin omistus Vakeen ja lopulta päätökseen SoteDigi Oy:n pääomittamisesta. Tarkastusviraston mukaan eduskunnalle olisi tullut varata mahdollisuus vaikuttaa 90 miljoonan euron omaisuuserän käyttöön – etenkin toimintaan liittyvän valtiontaloudellisen riskin takia.

Suomen eduskunnalla on edelleenkin perustuslain nojalla laajat budjetti- ja valvontaoikeudet, mutta tarkastusvaliokunnan raportti osoittaa, että oikeudet eivät enää toteuta perustuslakisääntelyä täysimääräisesti.

Yhtiöittämisellä voidaan saavuttaa joustavampaa ja ketterämpää toimintaa. Päätöksiä kyetään tekemään nopeasti ja tietysti vailla julkisen keskustelun tuomaa taakkaa. Eduskunta ei kuitenkaan voi yhtiömuotoisen toiminnan takia vaikuttaa kaikkiin talousarvion ulkopuolisiin ja valtion omaisuutta koskeviin merkittäviin päätöksiin. Tämä kääntöpuoli on huolestuttava.

Valtion yhtiöomistus ja sen ohjaus maaliskuussa 2018

Kuvan lähde: VTV 2018

Kirjoittaja Olli-Juhani Piri työskentelee talouden ja politiikan toimittajana Bonnier Business Forumilla. 

 

Edellinen artikkeliHelsinki käy vuoropuhelua AVIN kanssa ja jatkaa aktiivista kotihoidon kehittämistä
Seuraava artikkeliLehtileikkeet