Yliopistosairaaloiden rahoitus sotessa huolestuttaa asiantuntijoita: Saman koon sukkahousuja yritetään istuttaa kaikille

Esimerkiksi suuret kaupungit ja HUS ovat älähtäneet sote-uudistuksen rahoitusmallista. Huoli on kuitenkin noussut myös asiantuntijoiden taholla.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö, kuntatalousasiantuntija Sanna Lehtonen pitää keskustelua sote-rahoitusmallista aiheellisena. Esimerkiksi keskustelua yliopistosairaaloiden erityisvastuista.

Lehtosen mukaan yleisillä kriteereillä, jotka kattaisivat kaikki perustettavat hyvinvointialueet, ei pystytä täysin tunnistamaan esimerkiksi HUS:n ja muiden yliopistosairaala-alueiden erityispiirteitä ja niiden vastuulla olevia hoitoja.

– Kun yritetään sovittaa yhden koon sukkahousuja kaikille, niin lopulta ollaan tilanteessa, jossa ne eivät oikein sovi kenellekään.

– Kun yritämme tehdä rahoitusjärjestelmää, joka koskisi kaikkia tulevia hyvinvointialueita. Niin poikkeusalueilla, kuten HUS:n alue, jossa tehdään paljon koko maan – jopa maailman tasolla – poikkeavia hoitoja, niin se ei mahdu yleiseen järjestelmään. Samaa riskiä on myös muissa yliopistosairaala-alueilla, Lehtonen sanoo.

On kuitenkin vaikea arvioida, mikä olisi oikea hyvinvointialueiden laskennallinen rahoituksen taso, Lehtonen huomauttaa.

– Yksittäisen alueen oikea rahoituksen taso ei ole nykyinen, eikä se ole uudella tavalla [suunniteltu rahoitusmalli] laskettu malli, vaan jotain tästä väliltä, Lehtonen sanoo.

Yliopistosairaaloiden tehtävät tulisi ottaa paremmin huomioon rahoitusmallissa

Yliopistosairaaloilla on palvelutuotannon lisäksi koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavat tehtävät. Mikäli rahoitus yliopistosairaala-alueilla vähenee, voi asia vaikuttaa esimerkiksi koulutus- ja tutkimustoimintaan, Tampereen yliopiston apulaisprofessori Liina-Kaisa Tynkkynen pohtii.

– Yliopistosairaaloilla on tehtäviä, jotka olisi syytä ottaa huomioon rahoitusmallissa paremmin, Tynkkynen sanoo.

Jos yliopistosairaaloiden toimintamahdollisuudet heikkenevät, voi tiettyjen harvinaisten sairauksien hoito heikentyä valtakunnallisesti. Jos hoitoja on keskitetty yliopistosairaaloille, tai kaikista vaativimmissa tapauksissa HUS:lle, Tynkkynen pohtii.

Tynkkynen kuitenkin uskoo, että yliopistosairaaloilla on vahva asema suomalaisessa terveysjärjestelmässä, ja niiden erityistehtävät on varmasti huomioitu, vaikka suppeassa kuvassa rahoitusmalli antaa ymmärtää muuta.

– En usko, että valtio rahoituksellaan antaisi suomalaisen erikoissairaanhoidon romahtaa. Ei ole realistista, että erikoissairaanhoitoon ei yhtäkkiä löytyisi rahoitusta, Tynkkynen pohtii.