Accenture | 30.4.2024
Sote-alan ja hyvinvointialueiden edessä on merkittäviä haasteita lähivuosina. Ammattilaisten saatavuuden turvaaminen, hoidon ja palveluiden tehostaminen sekä kustannusten hallinta ovat keskeisiä tavoitteita, erityisesti ikääntyvän väestön määrän kasvaessa ja ammattilaisten saatavuuden heikentyessä. Teknologia ja digitaaliset palvelut tarjoavat ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmiin, mutta niiden käyttö on vielä vähäistä keskittyen pääasiassa ohjaukseen ja neuvontaan sekä hoidon ja palveluiden piiriin hakeutumisen prosesseihin, kuten ajanvaraukseen ja hakemusten tekoon. Teknologia itsessään ei toki riitä ratkaisemaan soten ongelmia eikä se voi korvata ammattilaisten työtä, mutta se voi auttaa työn ja resurssien kohdentamisessa oikeisiin asioihin. Ammattilaisten tulee olla mukana tunnistamassa työn pullonkauloja ja niitä tehtäviä, joissa teknologia voi tuoda hyötyä ja vapauttaa aikaa asiakas- ja potilastyöhön. Näissä prosessin kohdissa esimerkiksi tiedon käsittelyn tekoälyratkaisut ja älykäs automaatio voivat olla avuksi.
Sote-alan henkilöstö on kokenut viime vuosina paljon muutoksia ja paineita, kuten hyvinvointialueiden perustaminen, koronapandemia ja talouden kiristyminen. On ymmärrettävää, että teknologian ja tekoälyn käyttöönotto voi aiheuttaa lisää paineita ja vastustustakin, etenkin jos työntekijät kokevat sen ylimääräisenä kuormituksena. Riittävän tuen ja toimenpiteiden varmistamista tarvitaan, jotta työntekijät saadaan innostumaan uusista ratkaisuista, kokemaan ne omakseen ja haluamaan hyödyntää niitä päivittäisessä työssään.
Kustannustehokkuutta ei saada lisättyä ilman automatisaation lisäämistä.
Tekoälysovellukset ja teknologia kehittyvät nopeasti. Parhaimmillaan ne voivat vähentää hukkatyön määrää merkittävästi. Niiden laajempi käyttöönotto sote-alalla on välttämätöntä. Kustannustehokkuutta ei saada lisättyä ilman automatisaation lisäämistä. Tiettyjen työvaiheiden automatisaation myötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat keskittyä ydintehtäviinsä, kuten ihmisten kohtaamiseen, hoidon toteuttamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Aika siirtyä sanoista tekoihin
Teknologian ja generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet ja potentiaali sotessa tulisi pystyä arkipäiväistämään. Työntekijöiden tulisi saada tutustua teknologian tarjoamiin ratkaisuihin helpommin, jotta he voivat nähdä sen tarjoamat hyödyt omassa työssään. Ratkaisuja tulisi kehittää yhdessä ammattilaisten kanssa ja tunnistaa konkreettisia käyttötapauksia, joihin teknologia voi tuoda apua. Samalla on tärkeää varmistaa, että ammattilaisilla ja organisaatioilla on valmius ottaa vastaan ja hyödyntää uusia ratkaisuja pitkäjänteisesti. Tämä voi edellyttää koulutusta sekä työnkuvien ja organisaatiorakenteiden uudistuksia. Digitaalisuuden lisääminen voi vaatia roolien ja tehtävien uudelleenarviointia sekä operatiivisten toimintamallien muutoksia. Avoin keskustelu, esihenkilöiden ja johdon tuki sekä kokonaisvaltainen muutosjohtaminen ovat avainasemassa, jotta uusien ideoiden kehittyminen ja jalkautuminen ovat mahdollisia.
Täysin uuden asian edessä emme seiso. Käyttötapauksia löytyy jo suhteellisen laajasti. Automaation avulla voidaan tehostaa esimerkiksi sosiaalihuollossa lastensuojeluilmoitusten tai hakemusten käsittelyä luokittelemalla ne organisaation määrittelemien kriteerien perusteella. Tämä mahdollistaa riskitekijöiden tunnistamisen ja kiireellisiin tapauksiin puuttumisen nopeasti. Samalla on mahdollista tunnistaa kiireettömämmät tapaukset ja ohjata ne kevyempien palveluiden piiriin. Luokittelussa voidaan hyödyntää myös generatiivista tekoälyä, joka pystyy hakemaan tietoa vapaasta tekstistä määriteltyjen hakukriteerien perusteella. Tämä säästää aikaa ja parantaa työn laatua, verrattuna manuaaliseen käsittelyyn, jossa ammattilainen käy ilmoitukset läpi yksitellen. Älykäs prosessiautomaatio voi siis merkittävästi tehostaa sosiaalihuollon työtä ja parantaa palveluiden laatua.
Vastaavasti terveydenhuollon puolella virtuaalikirjuri voi olla hyödyllinen työkalu, joka auttaa lääkäreitä säästämään aikaa potilaiden kohtaamiseen. Sen avulla lääkärin ei tarvitse kirjata tietoja potilaskäynnin aikana, vaan virtuaalikirjuri voi automaattisesti muodostaa rakenteellisia ja vapaata tekstiä lääkärin puheen perusteella. Lääkärin tehtäväksi jää tarkistaa ja hyväksyä teksti. Tämä voi merkittävästi nopeuttaa kirjaamisprosessia ja vapauttaa lääkärin aikaa potilaiden hoitamiseen.
Uusia tekemisen tapoja
Digitalisaatio mahdollistaa uusia tapoja toimia. Vanhoista tavoista on osattava luopua, jos niitä ei ole enää perusteltua säilyttää. Tämä voidaan tehdä luottavaisin mielin, kun varmistetaan, että kukaan ei jää yksin teknologiaviidakossa. On tärkeää että henkilökuntaa tuetaan teknologian käyttöönotossa ja heille tarjotaan siihen tarvittava tuki.
Monet mieltävät työntekijöiden perehdyttämisen aikaa vieväksi prosessiksi, mutta se on hyvä ja palkitseva investointi. Tekoälyratkaisuja voidaan myös hyödyntää uusien oppimistapojen kehittämisessä, mikä säästää aikaa. Hyvinvointialueilla on yhteiset säästöpaineet ja tarve kehittää toimintoja. Täten on hyödyllistä yhdistää voimia, eikä kaikkea tarvitse tehdä yksin. Tietojen sekä kokemusten jakaminen on eduksi kaikille osapuolille. Onkin kannattavaa pohtia, miten yhteistyötä voitaisiin entisestään tiivistää.
Sote-ala on ollut suurten muutosten keskellä pitkään, mikä on jättänyt alan teknologiakehityksessä jälkeen muihin aloihin verrattuna. Erot ovat kuitenkin kurottavissa kiinni.
Veto- ja pitovoimaa
Kun työskentely on mielekästä, vaikuttaa se positiivisesti koko organisaation hyvinvointiin. Tämä on tärkeää sote-alan kilpailukyvyn kannalta, ja sen kehittämiseen kannattaa panostaa. Myös esihenkilöt voivat tarvita apua johtamistaitojensa kehittämiseen, sillä sote-alan koulutuksissa johtaminen ei ole perinteisesti ollut vahva alue. Nyt alan murroksessa johtamistaidot ansaitsevat enemmän huomiota, sillä hyvällä johtamisella voidaan saavuttaa paljon.
On myös tärkeää muistaa omien asenteiden kehittäminen. Uusien työsukupolvien myötä esimerkiksi monia sairaalaorganisaatioita leimannut hierarkkisuus on vähenemässä, ja tällä ilmiöllä on etunsa. On järkevää lisätä keskustelevaa ilmapiiriä ja pohtia avoimesti yhdessä, millaisia esihenkilöitä organisaatiossa tarvitaan ja mitä heiltä odotetaan.
Sote-ala on ollut suurten muutosten keskellä pitkään, mikä on jättänyt alan teknologiakehityksessä jälkeen muihin aloihin verrattuna. Erot ovat kuitenkin kurottavissa kiinni, ja on aika palauttaa sosiaali- ja terveysalalle sen veto- ja pitovoima. Hyvä ilmapiiri työpaikoilla innostaa yhteistyöhön. Ala tarjoaa monipuolisia tehtäviä, missä koulutetulla tekoälyllä on oma pysyvä paikkansa tulevaisuudessa.
Lue lisää aiheista ja ajatuksiamme rikastuttaneista tutkimuksista:
https://www.accenture.com/us-en/insightsnew/future-workforce-index
Kirjoittajat
Piritta Wartiainen | Sosiaalihuollon johtava asiantuntija, Accenture
Kati Raassina | Yrityskulttuurin ja johtamisen asiantuntija, Accenture
Piritta Wartiainen (vas.) ja Kati Raassina näkevät välttämättömänä kehittää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työtä tekoäly- ja teknologiaratkaisujen avulla, jotta ammattilaisten ydintehtäviin, kuten potilastyöhön vapautuu enemmän aikaa.