Accenture | 20.8.2024
Monella hyvinvointialueella on ratkaistavana samanlaisia pulmia, joita aiheuttavat tietojärjestelmien runsaus ja samanaikainen pula hoitohenkilökunnasta.
Hoitotyön sujuvoittamiseksi tarvitaan järjestelmäuudistuksia, jotta olennaiset tiedot löytyisivät nopeammin. On myös tärkeää tarjota asiakkaille digitaalisia palveluja, jotka mahdollistavat palveluihin pääsemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Asiakkaan aikaa säästyy, kun ei aina tarvitse tulla paikan päälle ja sote-ammattilisille pystyy välittämään tietoa tehokkaammin digitaalisesti.
Parhaimmillaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset saavat järjestelmähankkeen myötä käyttöönsä parempia työvälineitä ja uusia toimintatapoja, jotka helpottavat heidän arkeaan ja parantavat palveluita.
Hoitotyön uudistaminen onnistuu, kun sote-ammattilaiset osallistuvat järjestelmän suunnitteluun alusta lähtien
Accenturen Johanna Burtsoffilla on kokemusta yli kahdestakymmenestä projektista, joissa on järjestelmän käyttöönoton yhteydessä myös uudistettu hoitotyötä. Eniten parannuksia SOTE-ammattilaisten arkeen on saatu, kun toiminnan kaikilta päätöksenteon tasoilta on saatu asiantuntijoita mukaan teknisten ratkaisujen suunnitteluun jo käyttöönottoprojektin alussa.
Yhdysvalloissa Johanna toimi käyttöönottovastaavana hankkeessa, jolla haluttiin parantaa potilasturvallisuutta. Siellä onnistuttiin organisoimaan potilastietojärjestelmähanke niin, että terveydenhuollon ammattilaiset ohjasivat järjestelmän suunnittelua ja tuloksia saatiin jo käyttöönottoviikolla.
”Tavoitteemme on järjestelmähankkeen yhteydessä luoda yhtenäiset toimintamallit koko alueelle. Kun kaikki saadaan käyttämään yhteistä järjestelmää samalla tavalla, tiedot löytyvät paremmin ja kouluttaminen ja työnkierto helpottuvat. Näin ammattilaisia voidaan myös käyttää tehokkaammin koko alueella. Samalla palveluiden saatavuus, laatu ja potilasturvallisuus paranevat.”
Carola Wisur-Hokkanen, Pohjanmaan hyvinvointialueen hankejohtaja
Pohjoismaissa ei aina ole onnistuttu saamaan toimintaa ohjaamaan järjestelmähankkeita, mutta Pohjanmaan hyvinvointialueella on saatu SOTE-ammattilaisilta innostavaa palautetta jo järjestelmähankkeen alkuvaiheessa. Siksi halusimme Pohjanmaan hankejohtajan Carola Wisur-Hokkasen kanssa jakaa oppeja siitä, miten SOTE-ammattilaiset saavat päivittäiseen työhönsä parannuksia asiakas- ja potilastietojärjestelmähankkeen kautta.
Mitä haasteita Pohjanmaan järjestelmähankkeella halutaan ratkaista?
– Pohjanmaan hyvinvointialueella on edelleen käytössä monia eri järjestelmiä ja siitä syystä myös paljon erilaisia toimintatapoja. Prosesseissa on pullonkauloja, kun resursseja ei pystytä hyödyntämään optimaalisesti koko alueella. Asiakkaan tilanteesta on myös vaikea saada kokonaiskuvaa, kun tietoja on kirjattu eri paikkoihin ja eri tavoin, Wisur-Hokkanen kertoo.
– Tavoitteemme on järjestelmähankkeen yhteydessä luoda yhtenäiset toimintamallit koko alueelle. Kun kaikki saadaan käyttämään yhteistä järjestelmää samalla tavalla, tiedot löytyvät paremmin ja kouluttaminen ja työnkierto helpottuvat. Näin ammattilaisia voidaan myös käyttää tehokkaammin koko alueella. Samalla palveluiden saatavuus, laatu ja potilasturvallisuus paranevat.
Palautetta sote-ammattilaisilta kerätään jatkuvasti
Pohjanmaan järjestelmähankkeeseen osallistuneilta SOTE-ammattilaisilta kerätään jatkuvasti palautetta ja ideoita hankkeen jatkokehittämiseen. Hankkeessa on nyt edetty vaiheeseen, jossa perusterveydenhuollon yhtenäiset toimintamallit on jo kuvattu ja sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon uusia yhtenäisiä toimintamalleja viimeistellään.
”Mukana hankkeessa olleet hoitotyön ammattilaiset ovat muun muassa kokeneet, että heidän tietotekniset ja hankeosaamisen taitonsa ovat kehittyneet Accenturen projektipäälliköiden vetämässä toimintamallien suunnittelutyössä.”
Hankkeessa yhtenäistetään myös paljon yhteisiä palveluita, esimerkiksi sähköistä asiointia, raportointia ja ajanvarausta. Palautteessa ammattilaiset ovat todenneet, että ”uusi järjestelmä mahdollistaa laadukkaampaa palvelua koko alueelle”.
– Ne lääkärit ja hoitajat, joilla on ollut mahdollisuus osallistua järjestelmähankkeeseen työkiireistä huolimatta, ovat antaneet siitä myönteistä palautetta. Mukana hankkeessa olleet hoitotyön ammattilaiset ovat muun muassa kokeneet, että heidän tietotekniset ja hankeosaamisen taitonsa ovat kehittyneet Accenturen projektipäälliköiden vetämässä toimintamallien suunnittelutyössä. Moni on myös kokenut hyödyllisenä tutustumisen uuteen järjestelmään ja ollut kiitollinen siitä, että ammattilaisten osaamista on arvostettu paljon yhtenäisen toiminnan suunnittelussa.
Ketterät ja osallistavat päätöksenteon käytännöt
Carola Wisur-Hokkanen arvioi, että olennaisin asia onnistumiselle juuri tässä hankkeessa on ollut keskeisten henkilöiden tunnistaminen ja osallistaminen jo hankkeen alkumetreiltä lähtien.
SOTE-ammattilaisia otettiin mukaan jo siinä vaiheessa, kun mietittiin työryhmien kokoonpanoja ja tunnistettiin eri palveluiden sidosryhmiä. Se osoittautui hyväksi, sillä työryhmiin onnistuttiin saamaan keskeisiä asiantuntijoita ja esihenkilöitä.
Olemme perustaneet ketterät ja osallistavat päätöksenteon käytännöt, joilla olemme saaneet nopeasti tarvittavia toiminnan linjauksia. Lisäksi edistymistä mitataan ja seurataan jatkuvasti koko hankkeen aikana. Palautteeseen reagoidaan viipymättä, ja teemme tarvittavia korjausliikkeitä aina mahdollisuuksien mukaan toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi, Carola kertoo.
Jatkuvaa oppimista
Pohjanmaan hyvinvointialueella muutosmatka on kovassa vauhdissa, mutta matkaa on vielä jäljellä. Paljon on opittu ja paljon varmasti opitaan vielä yhteisellä matkalla.
– Toivomme, että monet saavat hyödyllisiä ideoita meidän opeistamme. Kuulemme myös mielellämme, miten muissa järjestelmähankkeissa on onnistuttu tuottamaan merkittäviä hyötyjä toiminnalle, jotta voimme tarjota sosiaali- sekä terveydenhuollon ammattilaisillemme parasta mahdollista arkea heidän tärkeässä tehtävässään, hankejohtaja Carola Wisur-Hokkanen toteaa.
Artikkelin asiantuntijat
Johanna Burtsoff, Accenture Nordic Health operatiivinen johtaja ja Carola Wisur-Hokkanen Pohjanmaan hyvinvointialueen APTJ-hankejohtaja