Terveydenhuollon osuus Suomen hiilijalanjäljestä on laskettu olevan 4,5–5 prosenttia. Erilaisia selvityksiä on koonnut yhteen kestävän kehityksen johtaja Leena Setälä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä, missä toteutetaan kestävän kehityksen ohjelmaa.
Setälä on tarkastellut esimerkiksi Ison-Britannian terveydenhuollon NHS:n määrittämiä hiilipäästöjä. Sen mukaan noin 65 prosenttia terveydenhuollon kokonaispäästöistä tulee tarvikkeista, materiaaleista ja lääkkeistä.
– Yleensä nämä tarvikkeet ovat sellaisia, joita joku toinen taho tuottaa terveydenhuollolle. Ne muodostavat yllättävän suuren osan terveydenhuollon hiilidioksidipäästöistä, Setälä sanoo.
Arviolta reilu kolmannes hiilidioksidipäästöistä aiheutuu terveydenhuollon omassa hallinnassa olevista asioista kuten siitä, minkälaista energiaa sairaaloissa käytetään, miten energiatehokkaita rakennukset ovat ja miten paljon palveluissa on henkilöstön ja asiakkaiden matkustuksen tarvetta.
Terveydenhuollossa käytetään myös anestesiakaasuja, joista monet ovat kasvihuonekaasuja. Lisäksi käytetään ponnekaasuja esimerkiksi inhalaattoreissa. Niiden osuus NHS:n määrityksissä on ollut noin viiden prosentin luokkaa terveydenhuollon kokonaispäästöistä.
– Osuus on yhtä suuri kuin potilaiden liikennöinti terveyspalveluihin, Setälä vertaa.
Turun yliopistollisessa sairaalassa tehdään energiaan liittyviä muutoksia
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on osa kestävän kehityksen ohjelmaa. Sairaanhoitopiiri on päättänyt jatkossa ostaa ainoastaan päästövapaata sähköä. Kaukolämpöä sille toimittaa Turku Energia, jolla on omat tavoitteensa päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi on kiinnitetty huomiota rakennusten energiatehokkuuteen.
– Sairaalarakentamisen yhteydessä ja myös jälkikäteen voidaan lisätä sairaalan omaa energiantuotantoa. Geoterminen lämpö ja kylmäenergia ovat myös kustannustehokkaasti järjestettävissä, jos sairaalan maaperä siihen soveltuu. Tällainen suunnitelma meillä on esimerkiksi rakenteilla olevaan psykiatriseen sairaalaan niin, että ostettua kaukolämpöä voitaisiin korvata omalla geotermisella tuotannolla, Setälä sanoo.
Äskettäin tehtiin energiakatselmus T-sairaalaan, jonka energiankäyttö on 31 prosenttia koko sairaanhoitopiirin energiankäytöstä. Sairaalarakennuksessa sijaitsee ympärivuorokautinen päivystys, teho-osastot ja kuvantamispalveluja.
– Selvitys osoitti, että laitesäätöjä muuttamalla ja valaisimia vaihtamalla voimme pienentää energialaskua.
Setälä kertoo, että aurinkopaneeleja mietitään myös ratkaisuksi eri kohteissa Varsinais-Suomessa.
Vaikeaa sairaalajätettä syntyy helposti
Korkeiden hygieniavaatimusten vuoksi hoitotarvikkeiden ja materiaalien kulutus on terveydenhuollossa suurta. Kertakäyttökäsineitä, suojavaatteita ja suojaimia kuluu runsaasti.
– Koska suurin osa näistä tilataan ulkomailta, emme oikeastaan pysty kontrolloimaan sitä, miten ne valmistetaan ja miten ne Suomeen tulevat, Leena Setälä sanoo.
Sairaaloissa on jo vuosia käyty keskustelua kertakäyttöisten ja monikäyttöisten tavaroiden ja instrumenttien ympäristöystävällisyydestä.
– Teräksen tuotannossa käytetään hiiltä, mutta se on niin pitkäkestoinen aine, ettei sitä useinkaan kannata korvata kertakäyttöisellä muovituotteella. Markkinoilla on ollut se trendi, että tuodaan paljon kertakäyttöisiä tavaroita.
Esimerkkinä hän mainitsee peräsuolen tähystykseen tarkoitetun kertakäyttöisen muovitähystimen. Siinä on led-valaisin ja sille paristo, jota ei saa irti. Tämä laite on poistettava likaantuneena SER-romuna vain yhden käyttökerran jälkeen.
– Tällä tavalla syntyy vaikeaa jätettä ja hiilijalanjälkeä, Setälä sanoo.
Ala hakee oikeita menetelmiä
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ei ole asettanut tarkkaa tavoitetta hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Syy on siinä, että hiilijalanjälkeä on vaikea laskea, eivätkä laskumenetelmät ole vakiintuneita. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle ei ole vielä määritelty omaa hiilineutraalisuuspolkua.
– Olen herättänyt keskustelua, että löydettäisiin kansallinen tapa laskea hiilijalanjälki ja sopiva menetelmä terveydenhuoltoon.
Setälä kertoo, että suurimpien sairaanhoitopiirien ja ammattikorkeakoulujen kanssa valmistellaan isoa hanketta EU-rahoitushakuun. Siinä lähestytään ympäristötavoitteita kiertotalouden kautta.
– Ajatuksena on, että sairaalaan hankittavalla materiaalilla olisi pitkä elinkaari, eikä sitä poistettaisi jätteenä, vaan siitä saataisiin materiaalia uusiin tuotteisiin. Terveydenhuollossa käytetään paljon korkealaatuisia muoveja, joiden pitäisi paremmin kiertää, Setälä sanoo.
Henkilöstö kokee ilmastoahdistusta
Leena Setälä sanoo, että terveydenhuollon henkilöstö kokee ilmastoahdistusta, kun hyvää tavaraa pitää heittää sairaalassa roskiin.
– Me emme sairaalan ahtaissa tiloissa pysty edes aina järjestämään järkevää jätteiden lajittelua. Näitä arkisia asioita koetamme ratkaista. Toivoisin, että terveydenhuollon johto lähtisi aktiivisemmin ajamaan hiilineutraalisutta ja saisimme lisää sairaanhoitopiirejä tähän rintamaan. Keskustelua ympäristövastuusta pitäisi käydä myös hyvinvointialueilla, Setälä sanoo.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on tehnyt puolen tunnin verkkokurssin kestävän kehityksen tavoitteista, ja mahdollisuuksista toimia sen mukaan. 1300 työntekijää on käynyt kurssin.
– Toivon, että mahdollisimman moni käy kurssin. Olen markkinoinut sitä myös muille sairaanhoitopiireille ja terveydenhuollon oppilaitoksille ja se on herättänyt kiinnostusta.
kuva: Shutterstock
