Suomen ikääntyvä väestö tarvitsee tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä enemmän palveluita. Koska resurssit ovat niukat, pitäisi koko palvelurakennetta uudistaa. Se vaatii palveluiden järjestäjiltä innovatiivista ajattelua, ja päättäjiltä mahdollistavaa regulaatiota. Tätä mieltä ovat VALORissa toimivat sote-konsultit Tuomas Nenonen ja Jussi Ailisto.
– Pitää miettiä, miten ikääntyneille tarjotaan heidän tarvitsemansa palvelut. Onko vastaus se, että ikääntyneitä siirrellään portaalta toiselle palveluputkessa vai olisiko tarpeen uudistaa koko ajatusmaailmaa ikääntyneiden palveluista ja niiden hankkimisesta. Olisiko tarpeen tulla askel poispäin tiettyjen portaiden mitoittamisesta hoitajaresurssilla, Nenonen kysyy.
Hallitusneuvottelijoiden pöydällä on käsitelty henkilöstömitoitusta. Helsingin Sanomien ennakkotietojen mukaan 0,7 mitoituksen voimaantuloa lykättäisiin, ja asiasta saadaan lisätietoa lähipäivinä.
– Myös kysymykset teknologian ja eri ammattiryhmien hyödyntämisestä ovat todella keskeisiä, Ailisto sanoo.
Palveluita tarkasteltava kokonaisuutena
Pula hoitajista pakottaa hyvinvointialueita ajattelemaan järjestelmän toimivuutta kokonaisuutena: Mihin tavallinen palveluasuminen, yhteisöllinen asuminen ja tuettu asuminen pystyvät vastaamaan – Kuinka kauan kotihoidon järjestelmä kestää tilanteessa, jossa hoitajista on pulaa?
– Tehostetun palveluasumisen tiukentuvat mitoitusvaatimukset kiihdyttäisivät kilpailua hoitajista. Se kasvattaa myös painetta kotihoidossa, koska kynnys tehostettuun palveluasumiseen siirtymiseen kasvaa. Syntyy kierre, jossa kotihoidossa on raskashoitoisia potilaita, joita ei kuitenkaan saada siirrettyä tehostettuun palveluasumiseen hoitajapulan vuoksi, konsultit kuvaavat.
”Näkymät positiivisemmat yrityksille, suuntaa haetaan”
Suomessa yksityinen sektori tuotti 51 prosenttia ikääntyneiden palveluasumisesta vuonna 2021. Viime vuonna hoivayhtiöiden kannattavuus kuitenkin heikkeni inflaation ja henkilöstömitoituksen nousun vuoksi. Näkymä tälle vuodelle on Jussi Ailiston mukaan paljon positiivisempi, vaikka hinnoista väännetään jatkuvasti. Alalla on ollut poikkeuksellisen suuria muutoksia.
– Yksityiselle sosiaalipalvelualle tuli isoja palkankorotuksia, mutta työehtosopimus antaa varmuutta tulevaisuuden kulukehitykseen. Yritysten kannattavuushaasteet helpottavat, kun uusien päätösten mukaksia hintaneuvotteluita saadaan käytyä. Nämä tulevat pienellä viiveellä ja aluekohtaisia eroja voi esiintyä, Ailisto sanoo.
Hoivakriisin jälkeen yritykset ovat olleet varovaisia rakennuttamaan uusia hoivakoteja.
– Tämäkin on iso tekijä kannattavuuskehityksessä. Kysyntää palveluille on, mutta ei ole selkeää suuntaa siitä, minne ja kuinka paljon kapasiteettia rakennetaan. On iso kysymys, miten yritys saa hoitajat uuteen yksikköön. Tämä voi hillitä markkinan kasvua.
”Jokainen kortti on käännettävä ja kotihoidon tuottamista tarkasteltava”
Ikääntyneiden palveluita hyvinvointialueilla tarkastellaan nyt suurennuslasilla, sillä pienetkin parannukset voivat tuoda miljoonien eurojen säästöjä. Nenonen ja Ailisto sanovat, että nyt on käsillä se aika, jolloin jokainen kortti on käännettävä. Yksi niistä on pohtia kotihoidon tuotantorakennetta.
VALORin sosiaalipalvelua koskevan analyysin mukaan yksityisen tuotannon osuus oli kotihoidossa noin 10 prosenttia vuonna 2021.
– On jonkin verran näyttä siitä, että tuotantotavoissa on selkeitä kustannuseroja. On mietitty kauan, milloin kotihoito järjestöjen tai yritysten tuottamana lähtisi kasvuun. Palvelun hintataso on kuitenkin ollut niin tiukka, ettei yrityksillä ole ollut suurta halukkuutta lähteä mukaan. Jotta markkina pääsisi syntymään, pitää varmasti miettiä hintatasoa, Nenonen sanoo.
Hän sanoo, että todellisia kustannuseroja ei ihan tarkasti tiedetä julkisen ja yksityisen välillä. Tässä piilee tuottavuushyöty, jossa säästöt ovat isot yli miljardin euron markkinassa.
– Yritykset, jotka pystyvät rekrytoimaan henkilöstöä ja luomaan tehokkaan palvelukoneiston, voivat menestyä. Kotihoitoa on tuotettu ulkoistettuna mutta se on toisinaan tuottanut tappiota, eivätkä yritykset ole nähneet markkinaa houkuttelevana. Pitäisi löytää sellaisia kokonaisuuksia, jotka mahdollistavat tehokkaan palvelutuotannon ja innovaatiot. Lisäksi pitää olla kyvykkyyttä kotihoidon johtamisesta. Tällaisia yrityksiä Suomessa jo onkin, Nenonen toteaa.
Lähde ja dia: VALOR-anaylyysi: Suomen sosiaalipalveluiden toimiala 2023
