Sote-järjestelmät ympäri maailmaa painivat haasteiden kanssa, joita voidaan ratkaista teknologialla. Teknologialta, tekoälyltä ja automaatiolta odotetaan paljon, ja elämme innovaatioiden murrosaikaa. Tässä ajassa myös strateginen johtajuus on tärkeää. Suomesta kuitenkin puuttuvat laajat yhteistyöfoorumit ja systemaattinen terveysteknologian käyttöönotto takkuaa.
– Innovaatioilla on valtava potentiaali ja toimialalla on vahva kyky investoida, joten tutkimuspanoksia ja tuotekehitystä on mahdollista Suomessa kasvattaa, koska yritykset näkevät Suomen kiinnostavana maana. Meille kuitenkin päätyy vain hyvin pieni osa suurten yritysten t&k-budjeteista ja innovaatioiden pääsy Suomen markkinoille on vaikeaa, sanoo Sailab – MedTech Finland ry:n toimitusjohtaja Anna Anttinen.
Hän on toiminut nelisen kuukautta Sailab-MedTech Finland ry:n johdossa. Aiempaa työkokemusta Anna Anttisella on politiikan taustatehtävistä. Lisäksi hän on vastannut yhteiskuntasuhteista DNA:lla viimeiset 12 vuotta. Hän pitää uutta työtään uudella toimialalla äärimmäisen kiinnostavana ja on sukeltanut viime kuukausina terveysteknologian erityiskysymyksiin.
– Minulle uusi ja kiinnostava tieto oli se, että terveysteknologia on vuonna 2023 ollut toiseksi patentoiduin ala Euroopassa, Anttinen sanoo.
Terveysteknologia tiiviimmin hyvinvointialueiden strategioihin
Sailab-MedTech Finlandin visiona on: ”Terveysteknologia on terveyden tulevaisuus”. Aluevaalivuotena yhdistys haluaa vaikuttaa vahvasti.
Jotta terveysteknologiaa hyödynnettäisiin laajemmin, tarvitaan siihen kansallista ohjausta. Terveysteknologian pitäisi Anna Anttisen mukaan näkyä vahvemmin kaikessa, miten kansallista järjestelmää ohjataan.
– Terveysteknologia on saanut STM:n strategiassa aiempaa vahvemman roolin, mistä olemme olleet todella iloisia. Seuraava askel olisi lisätä resursseja ministeriöön lääkinnällisten laitteiden EU-tason vaikuttamisen vahvistamiseksi. Tästä asiasta on ollutkin jo hyvää keskustelua, Anttinen kertoo.
Aluevaaleissa yhdistys haluaa vaikuttaa siihen, että terveysteknologia näkyisi vahvasti hyvinvointialueiden palvelu- ja hankintastrategioissa.
– Muun muassa tällä mahdollistetaan alueiden elinvoima ja varautuminen.
Miten voidaan edistää suotuisaa ympäristöä terveysteknologialle?
Nykyinen lääkinnällisten laitteiden sertifiointiprosessi on raskas ja kallis, mikä tukahduttaa innovaatioita. Prosessi on hyvin erilainen Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
– Euroopassa vaikutamme asetuksiin Euroopan MedTech-kattojärjestön kautta. Sääntelyä pitäisi tarkastella kokonaisuutena, ja tähän liittyvät myös soten tavoitteet norminpurkamisesta ja hukkajahdista, Anttinen sanoo.
Tärkeä asia on EU:n tekoälyasetus. Lääkinnällisissä laitteissa tekoälyä hyödynnetään tälläkin hetkellä laajasti esimerkiksi kuvantamisessa.
– Suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevat säännökset tulevat voimaan elokuussa 2027. Kun toimeenpanoa lääkinnällisten laitteiden ja terveysteknologian osalta tehdään, se on syytä toteuttaa ennakoivasti ja yhtenevin tulkinnoin. On tärkeää, että tämä etenee hyvin. Lain tulkinnat pitäisi muodostaa ennen kuin tekoälyasetuksen suuririskisiä laitteita koskevat säännökset tulevat voimaan.
Jotta investoinnit houkuttelisivat yrityksiä, pitäisi niiden saada rahoituksen lisäksi enemmän kannustimia investointeihin, ja kannustimia tarvitsevat myös hyvinvointialueet.
– Tarvitsemme vielä enemmän yhteistyötä ja yhteiskehittämistä yliopistosairaaloiden kanssa, koska tutkimus on vahvasti siellä. Lisäksi innovaatioille pitäisi saada EU-regulaatioon oma polkunsa. Innovaatioiden tulo markkinoille on raskasta ja sääntelyn pitäisi olla ketterämpää.
Innovaatioiden nopeuttamiseen otti kantaa myös Euroopan MedTech-kattojärjestö viime vuoden joulukuussa. Lisäksi Euroopan komissio on julkaissut hiljattain kannanoton innovaatioiden tukemiseksi.
Minkälaisia näkökohtia yhdistyksellä on hankintojen uudistamiseen?
Parhaillaan uuden hankintalain muutokset ovat lausuntokierroksella. Anttisen mukaan luonnoksessa on paljon hyviä asioita. Julkiset hankinnat ovat Sailab – MedTech Finlandin yrityksille keskeisiä ja lausuntoa luonnokseen laatii yhdistyksen elinkeinopoliittinen työryhmä.
– On hyvä asia, että siinä korostetaan markkinakartoitusta ja ennakointia. Lisäksi teknologiatoimijoille tärkeää on markkinavuoropuhelun lisääminen, jota hankintalain luonnoksessa painotetaan. Hyvinvointialueiden hankintayksiköiden kanssa käytävä vuoropuhelu on hyvin tärkeää yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi.
– Suorahankintoja tulisi mahdollistaa terveysteknologian osalta tietyissä tilanteissa. Kun tarjoajia on yksi, on tärkeää, että uusi kilpailutus jätettäisiin toteuttamatta. Lääkinnällisten laitteiden hankinnoissa ei useinkaan löydy vastaavaa tuotetta markkinoilta, Anttinen jatkaa.
Sailabin mukaan terveysteknologian erityispiirteitä tulee huomioida paremmin hankintalakia sovellettaessa.
Minkälaista yhteistyötä Sailab – MedTech Finland toivoo hyvinvointialueiden kanssa?
Terveysteknologian käyttöönotto vaatii yhteisiä foorumeita ja laajoja sidosryhmiä, paljon keskustelua.
– Nykyään keskustelu teknologian käyttöönotosta on melko pistemäistä, ja sitä käyvät yksittäiset terveydenhuollon ammattilaiset. Sellaiset foorumit, joissa voisimme laajemmin puhua hyvinvointialueiden hankintayksiköiden, potilasjärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa edistäisivät terveysteknologian systemaattista käyttöönottoa ja niissä voitaisiin ratkoa käyttöönoton haasteita, Anttinen kuvaa.
Markkinavuoropuhelun edistämiseksi säännölliset tapaamiset hyvinvointialueiden johdon ja päätöksentekijöiden kanssa edistävät asiaa.
– Toimialamme tarjoaa paljon konkreettisia ratkaisuja, ja toivomme, että näitä pääsemme yhdessä edistämään jatkossa paremmin.
Sailabin tavoitteet aluevaaleissa löytyvät täältä.
valokuvaaja: Tomi Parkkonen
