Mitkä ovat kansalliset terveysalan vahvuudet globaalissa kilpailussa – Tule kuuntelemaan puheenvuoroja huipputapahtumaan

Lääketeollisuus ry:n kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa alan kokonaisinvestoinnit miljardiin vuoteen 2030 mennessä. Nyt ne ovat karkeasti laskien vajaat puolet siitä, kun otetaan mukaan tuotannolliset investoinnit.

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne-Mari Virolainen kertoo Hoiva ja Terveyden ja ETU Terveysalat järjestämässä Aikaansaava terveydenhuolto -tapahtumassa globaalin lääkemarkkinan kilpailutilanteesta ja Suomen näkökulmasta.

Globaalisti lääketutkimukseen investoidaan 300 miljardia, EU-alueella noin 47 miljardia ja Suomessa pelkät tutkimusinvestoinnit ovat 230 miljoonaa euroa. Maailman 15 suurimmasta yrityksestä TKI-panostusten näkökulmasta kuusi on lääkeyritystä.

Euroopassa lääketutkimusten määrä on vähentynyt

EU:n suurin vientituote Yhdysvaltoihin ovat lääkkeet, niitä viedään yli 100 miljardilla eurolla. Yhdysvallat on maailman suurin lääkemarkkina. Kiina nousee kovaa vauhtia kehittyneiden hoitojen lääketutkimuksissa ja niitä tehdään maassa jo kaksinkertaisesti EU:hun verrattuna.

EU:ssa lääkkeille on todennäköisesti tulossa 15 prosentin tullit Yhdysvaltoihin, vaikka lääkkeet on perinteisesti pidetty kauppakiistojen ulkopuolella. Lääketeollisuus ry:stä kerrotaan, että Yhdysvalloissa tehdään vielä sisäisen turvallisuuden selvitystä lääkkeistä ennen lopullista linjausta.

Huolestuttavaa on se, että Euroopassa kliinisten lääketutkimusten määrä on tipahtanut kymmenessä vuodessa 60 000 tutkimuksella. Osaksi tätä selittää se, että Yhdysvallat ja Kiina ovat lisänneet tutkimusprosessien sujuvuutta.

Suomen vahvuutena data ja tutkimusmyönteisyys

Suomessa parhaillaan suunnitellaan kansallista koordinaatiota lääketutkimuksille, että niitä voitaisiin toteuttaa yhden luukun periaatteella. Lisäksi Euroopan komissio valmistelee life science -strategiaa, kasvuohjelmaa biotieteille, mikä on Suomen näkökulmasta mielenkiintoinen.

Suomessa on sitouduttu tavoitteeseen kasvattaa TKI-investoinnit 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tätä tukee terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma, jonka puitteissa edistetään kliinisten lääketutkimusten koordinaatiota.

Suomessa kasvun lähteitä on hyvä data-aineisto ja terveystiedot ja tutkimusmyönteinen yhteiskunta. Tutkimukset tehdään julkisessa terveydenhuollossa, jolloin tutkimukset tarvitsevat tuekseen julkista resurssia. Jotta yritykset investoivat lääketutkimuksiin, pitäisi uudet lääkehoidot ottaa käyttöön myös Suomessa.

Lasse Lehtonen: Tiedolla johtaminen tukemaan terveydenhuollon ohjausta

Tietoa kerätään tehokkaammin kuin koskaan, mutta silti se ei aina päädy osaksi johtamista ja ohjausta. Kelan pääjohtajana toimivan, terveysoikeuden professorin Lasse Lehtosen edellinen työpaikka HUS Diagnostiikkakeskus palkittiin tiedolla johtamisesta hänen toimiessaan sen johtajana.

Lehtonen puhuu tapahtumassa siitä, miten organisaatiot voisivat onnistua paremmin tiedolla johtamisessa. Hän korostaa, että tiedolla johtaminen on moniulotteista.

– Meillä ollaan usein kovin järjestelmäkeskeisiä ja potilas/asiakasnäkökulma unohtuu. Vahvat ammattijärjestöt painottavat henkilöstönäkökulmaa joskus jopa niin, että tulee luulo siitä, että koko terveydenhuolto on rakennettu siellä työskenteleviä, eikä potilaita varten, Lehtonen sanoo.

– Suomalaiset ovat viime vuosina jääneet oman kuplansa vangiksi. Maailma muuttuu koko ajan. Jotta pysymme kehityksessä mukana, meidän täytyy aktiivisesti verrata itseämme muihin maihin, hän jatkaa.

Tiedolla johtaminen edellyttää vertailua muihin, minkä vuoksi myös dataa pitäisi avata enemmän.

– Tiedot resursseista, käyttöasteista sekä tuotantokustannuksista ovat hyvin puutteellisia, mikä vaikeuttaa rahoituksen ohjaamista tuottaviin kohteisiin, Lehtonen mainitsee.

Kelalla on valtavat tietovarannot ja sillä on myös tehokas koneisto tiedon tuottamiseen.

Tietoa kertyy suuret määrät Kanta-palveluihin, mitä pitäisi Lehtosen mielestä saada laajemmin hyödynnetyksi terveydenhuollon ohjauksessa ja myös uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, käytön alustana.

Aikaansaava terveydenhuolto -tapahtuma järjestetään 16.9. klo 8.30-12 Helsingissä Pörssitalossa.

Ilmoittaudu mukaan Aikaansaava terveydenhuolto -tapahtuman sivuilta täältä.

kuva: Hoiva ja Terveys

 

Edellinen artikkeliTalousarvioesityksessä leikkauksia kohdistuu yksityislääkäreiden Kela-korvauksiin
Seuraava artikkeliNimityksiä Bioretecissä