Aikaansaava terveydenhuolto -tapahtuman useissa puheenvuoroissa kävi ilmi, että hyvinvointialueet tekevät innovointipolitiikkaa ja yhteistyötä yritysten kanssa hyvin eri tavoilla.
– On mielenkiintoista havaita, että jotkut hyvinvointialueet ovat innovatiivisempia kuin toiset. Olisi hyvä saada yhteisesti todennettua vaikuttavuus ja saada yhteiset mittarit tekemiseen. Luotan kuitenkin siihen, että asiat etenevät, sanoi Tamron toimitusjohtaja Kai Kaasalainen.
Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson vastasi Kaasalaiselle, että Pirkanmaalla kehitetään johtamista näissä asioissa systemaattisesti.
– Hyvinvointialueet ovat hyvin isoja ja vähän siilomaisia rakenteita. Kestää aikansa, että saadaan rakenteita ketteriksi. Olemme vasta luomassa toimintamalleja, miten tätä tehdään.
Kristiansson kertoi, että Pirkanmaan hyvinvointialueella rakennetaan parhaillaan innovaatiopolkua, jossa kuvataan hyvinvointialueen rakenteita ja rooleja.
– Tällä halutaan saada innovaatioihin vauhtia, Kristiansson sanoi.
Kannustimet innovaatiotoimintaan on koettu haasteeksi myös Pirkanmaalla.
– Henkilökunnassamme on hyvin paljon tutkimuksesta ja kehittämisestä kiinnostuneita, mutta siihen on hyvin vähän aikaa. Raha ja resurssit ovat iso osa tekemistä, lisäksi myös ulkoisen rahoituksen hakemiseen pitäisi kannustaa, Kristiansson sanoi.
Hyvinvointialueilla on käynnistetty yritysten kanssa yhteistyönä digiklinikoita. Ne ovat isoja projekteja ja muuttavat toimintaa olennaisesti.
Suunnan muutosta ja yhteistyötä
Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan yhteistyö yritysten kanssa on hyvinvointialueilla jäänyt osin lähtötelineisiin, mikä on eettisesti väärin. Hänen mielestään tarvitaan suunnan muutos.
– Hyvinvointialueilla otetaan teknologiaa ja muita innovaatioita käyttöön, mutta ei kuitenkaan riittävässä mittakaavassa. Nyt pitäisi oivaltaa, että yksityinen sektori on olennainen osa sotea. Hyvinvointialueilla pitäisi olla rajapinnat yrityksiin ja tutkijoihin, ilman yhteistyötä ei sote- uudistuksen tavoitteita saavuteta. HYTE-kerroin hyvinvointialueiden rahoituksessa on suunta oikeaan, sillä se kannustaa tekemään asioita paremmin, Sarkomaa toteaa.
Business Finlandin Health 360 Finlandin ohjelmajohtaja Tarja Enala kannusti hyvinvointialueita tekemään yhteistyötä sekä keskenään että yritysten kanssa. Se olisi tärkeää, kun erot hyvinvointialueiden välillä ovat suuria.
– Hyvinvointialueella pitäisi koota yhteen ekosysteemit, verkostot, innovaatioklusterit. Yritykset pitäisi ottaa mukaan innovaatiotyöhön, palveluiden suunnitteluun varhaisessa vaiheessa.
Hyvinvointialueilla on iso ponnistus integroida sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa yhteen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kehitti opetusperhekeskuksen, jonka tehtävänä on edistää innovaatioita ja vahvistaa perhekeskusten työntekijöiden osaamista.
– Sosiaalialaa ja terveydenhuoltoa on pitkään koulutettu erillään toisistaan, nyt osaamista vahvistetaan yhdessä. Keskitymme myös ilmiöpohjaiseen oppimiseen emmekä pelkästään menetelmiin. Esimerkiksi lasten kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ovat olennaista työssämme. Kriittinen menestystekijä on henkilöstö ja sen osaaminen. Opetuskeskuksessa tehdään moniammatillista yhteistyötä, joka vahvistaa yhteistä osaamista. Lisäksi järjestöt ovat meidän keskeinen kumppanimme, tarvitsemme yhteistä asennetta ja ymmärrystä yksityissektorin kanssa, kertoo Saana Pukkio, perheiden erityispalveluiden johtaja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta.
Aikaansaava terveydenhuolto -tapahtuman järjestivät Hoiva ja Terveys yhdessä ETU Terveysalat kanssa.
kuva: Lauri Hytti
