Sairaalafyysikko Jani Katisko on kehittänyt kirurgisia tekniikoita Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja tällä hetkellä hän vie kiivaasti eteenpäin modernia teknologiaa osana isoa kansainvälistä hanketta. Sen vision mukaan lisätyn todellisuuden teknologia muuttaa olennaisesti viestintää upouuden sairaalan sisällä, mikäli teknologia saadaan toimimaan halutulla tavalla.
– Tavoittelemme sairaalaa ilman tietokoneiden näyttöjä niin, että potilastieto kulkisi terveydenhuollon ammattilaisten mukana jollakin muulla tavalla kuin tietokoneilla. Olemme tästä vielä kaukana, mutta tieto voi jatkossa kulkea lääkärin tai hoitajan mukana älylasien avulla. Älylasit kehittyvät jatkuvasti toiminnaltaan paremmiksi ja muotoilultaan pienemmiksi, Katisko sanoo.
Visiona on, että lääkäri ja hoitaja voivat potilashuoneeseen astuessaan nähdä kaiken tarvittavan potilastiedon teksteinä ja visuaalisina elementteinä potilaan ympärillä ja he voivat kommunikoida keskenään älyteknologian avulla. Tämä vapauttaisi terveydenhuollon ammattilaiset tietokoneen näpyttelystä kokonaan.
– Emme vielä pysty edes kuvittelemaan kaikkea, mitä moderni teknologia tuo tullessaan. Ajattelemme, että lisättyä todellisuutta hyödyntäen sairaalaa voidaan rakentaa niin, että ammattilaiset näkevät tiettyjä asioita mutta potilaat eivät, Katisko sanoo.
Oulun yliopiston HOLA 5G Oulu -projektissa älylaseja testataan ensin Oulun yliopistollisen sairaalan neurokeskuksen vuodeosastolla, jossa on mm. aivoleikkauksesta toipuvia potilaita. Toisena kohteena on leikkausosasto, jossa tehdään vaativia neurokirurgisia leikkauksia. Älylaseja voi kuitenkin soveltaa lähes kaikilla sairaalan osastoilla.
Verkkoteknologia käyttää Nokian Modular Private Wireless (MPW) -ratkaisua, jonka on suunnitellut ja toteuttanut Boldyn Networks ja puettavan teknologian kommunikointiratkaisuja toteuttaa suomalainen WICOAR Technologies Oy.
Lisätyn todellisuuden lasit soveltuvat sairaalaan
Älylasit voivat olla virtuaalitodellisuuslaseja (VR) tai lisätyn todellisuuden laseja (AR). Projektissa testataan, minkälaiset lasit sopivat erilaisiin tilanteisiin sairaalassa. Lasit ovat erilaisia myös muotoilultaan ja ne jatkuvasti kehittyvät ja pienentyvät eli tulevat helpommiksi käyttää.
– Kaikki ammattilaiset eivät halua käyttää samanlaisia laseja, joten keräämme projektissa tietoa käyttökokemuksista, sanoo Katisko.
AR-laseissa on lisättyä todellisuutta, mutta käyttäjä näkee reaalimaailman, kun taas virtuaalilasit sulkevat käyttäjänsä sisälle virtuaaliseen ympäristöön. Katiskon mukaan AR-lasit soveltuvat paremmin sairaalaan, koska niihin saadaan tuotua lisätietoa samalla kun lääkäri tai hoitaja on potilaan kanssa.
AR-lasit ovat läpinäkyvät ja potilaan tiedot kelluvat hologrammin tavoin lääkärin ympärillä.
– Lääkäri näkee lasien kautta tiedot samalla kun hän juttelee potilaan kanssa. Leikkaussalissa lääkärien kädet ovat vapaana samalla kun lääkäri saa älylasien avulla potilastietoja. Kirurgi voi esimerkiksi nähdä anestesiavalvontaruudun, Katisko sanoo.
OYS:ssä on rakennettu älylaseihin sovellusta, jota henkilökunta voi hyödyntää. Sovelluksessa on kamera, joka tunnistaa potilaan kasvot ja avaa sen jälkeen älylaseihin hänen potilastietonsa. Potilas on mahdollista tunnistaa myös viivakoodista. Älylaseihin voidaan tuoda viimeisintä tietoa potilaasta, esimerkiksi laboratoriotulokset tai magneettikuvat.
Lisätyn todellisuuden teknologia voi mullistaa sairaalassa paljon asioita.
– Jos esimerkiksi vain sairaalan henkilökunta näkisi, missä huoneissa potilaat sijaitsevat, voi sekin parantaa paljon kommunikaatiota, tietosuojaa ja yksityisyyttä.
Älylaseja voi ohjata joko puheella tai esimerkiksi käsiliikkeillä, joilla saa uuden tietoruudun lasien linsseihin näkyviin. Oulussa testataan parhaillaan myös erilaisen ohjauksen toimivuutta.
– Puhe voi tuntua helpommalta mutta välttämättä potilaan kanssa emme halua sanoa kaikkea, joten käsiliike voi olla sujuvampi tapa ohjata tietoa.
5G mahdollistaa, että saadaan runsaasti tietoa reaaliajassa
Oulun yliopistollisessa sairaalassa kirurgit ovat jo vuosia suunnitelleet leikkauksia sellaisilla älylaseilla, jotka pystyvät mallintamaan anatomiaa 3D-kuvilla. Tällaisia ovat esimerkiksi aivoleikkaukset. Tällaisiin laseihin saadaan kuitenkin vain tietty, rajattu tieto.
Sairaalassa tavoitellaan kuitenkin sitä, että älylaseihin yhdistyisi paljon enemmän tietoa.
– Saamme älylaseihin monia videosignaaleja, joita kirurgi tarvitsee leikkauksen aikana. Tämän vuoksi tarvitsemme 5G-verkkoa, että runsas määrä tietoa pystytään saamaan reaaliajassa. Jos älylaseilla seurataan instrumentin kulkua kohteessa, pitää kuvan tulla heti.
Oulussa on rakennettu hoitajille audiokanava, jonka avulla hoitaja voi viestittää toiselle tarvitsevansa apua silloin, kun hänellä on kädet varattuna tai viestiä asioista toiselle puolelle sairaalaa.
– Aina ratkaisujen ei tarvitse olla utopistisia, vaan käytämme kännykkäsovellusta ja headsetia. Tämän kokeilun piti olla vain sivujuonne ja se rakentui älylasien yhteyteen, mutta siitä tulikin tärkeämpi kuin ajateltiin.
Älylasien avulla on mahdollista parantaa työhyvinvointia
Oulun yliopistollisessa sairaalassa on lähdetty siitä, että uuden teknologian avulla voidaan olennaisesti muuttaa tiedonjakoa sairaalassa. Katisko sanoo, että älylasien avulla saataisiin lääkärit ja hoitajat pois istumasta tietokoneen äärestä, jossa he viettävät jopa yli puolet työpäivästään. Tämä aika on pois potilaiden hoitamisesta.
– Älylasien avulla voidaan tuoda olennainen tieto lääkärille samalla kun hän hoitaa potilasta. Teknologian avulla voidaan lisätä työhyvinvointia ja -viihtyvyyttä, sillä lääkärit voisivat tehdä sitä, mihin heidät on koulutettu eli hoitamaan potilaita. Jos tietokoneen ääressä tehtävästä työstä saa vähennettyä jo muutaman tunnin, on se paljon ja pois muusta.
Katisko sanoo huomanneensa, että tietokoneella tehtävä työ uuvuttaa henkilöstöä ja vähentää alan vetovoimaa.
– Puhutaan paljon hoitajien työuupumuksesta ja heidän lähtemisestään, mutta alaltamme pakenee lääkäreitäkin. Jotta terveydenhuolto säilyisi, pitää johtaa myös lääkäreiden ja hoitajien työhyvinvointia, jotta he jaksavat.
Oulun yliopistollisen sairaalan näkökulma laajemmasta tiedonjaosta on erilainen kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa 5G-verkkoa on kehitetty ambulanssien ja sairaaloiden väliseen kommunikaatioon.
– Oulun yliopistollisen sairaalan 5G-verkko on edistyksellinen myös kansainvälisesti, vastaavaa on kehitetty toistaiseksi vain Singaporessa.
Älykkäitä ratkaisuja vuoteen 2030 mennessä
Käynnissä olevassa projektissa ei voida vielä käyttää oikeita potilastietoja ja potilastietojärjestelmää, joten älylaseja on testattu virtuaalisella datalla ja tiedot haetaan omalta serveriltä. Oulun yliopistollisen sairaalan 5G-verkko on tuplavarmistettu.
– Olemme hakeneet rahoitusta uudelle vuonna 2026 alkavalle projektille, jossa älylaseja testattaisiin käytössä olevalla potilastietojärjestelmällä. Siinä tutkittaisiin myös avustavan robotiikan hyödyntämistä 5G-verkossa. Siinä kehitettäisiin etenkin tavaroiden kuljetusta ja varastointia.
Jotta teknologia saadaan osaksi kliinistä työtä, vaatii se vielä lupaprosesseja. Katisko on puhunut teknologian kehittämisestä muiden HOLA 5G Oulu -verkostossa olevien kansainvälisten sairaaloiden kanssa ja yhdessä on muotoutunut edellä kuvattu visio sairaalan teknologian kehittämisestä tulevaisuudessa.
– Meillä on OYS:ssa tulevaisuuden sairaala 2030 -hanke, joten siihen mennessä pitää saada älykkäitä ratkaisuja.
Kansainväliset yritykset haluavat testata sovelluksiaan
Sairaalan 5G-verkko on herättänyt myös kansainvälisten yritysten kiinnostuksen. Ne haluavat testata omien teknologioidensa soveltuvuuden 5G-verkossa.
– On todella monenlaista sovellusta tulossa ja nyt ajattelemme, että koko sairaalan laitteiden pitäisi toimia 5G-verkon ympärillä. Silloin saadaan langallisiin, wifiin ja bluetoothiin perustuvat asiat tavallaan yksiin kuoriin. Yrityksillä on siis myös visio tällaisesta teknologoista ja he haluavat kehittää teknologiaansa siihen. Sairaalassa teknologian kehittäminen pitää lähteä potilaan ja sairaalan tarpeista, eikä insinöörien visioista kuten aiemmin oli etärobottikirurgia.
Esimerkiksi potilaiden monitorointi voisi perustua langattomiin ratkaisuihin.
– Potilaista mitattavat tiedot siirtyisivät verkossa reunalaskennan ja tekoälyn avulla sellaiseen muotoon, johon ammattilaiset pystyvät helposti reagoimaan. Tämä parantaisi ennaltaehkäisyä. 5G-verkko tuo laskentatehoa mitatulle tiedolle, jota voidaan analysoida koko ajan, mikä tehostaa potilaan hoidon seurantaa.
Jani Katisko on todella iloinen, että hänen visionsa ympärille on käynnistynyt merkittävä yhteistyöhanke, jossa terveydenhuollon ja eri teknologioiden osaajat kohtaavat aidossa ympäristössä. Katisko kutsuukin kaikki aiheesta kiinnostuneet olemaan yhteydessä.
– Täytyy olla kiitollinen, että hyvinvointialueellamme Pohteella ja OYS:sa on ollut ihmisiä, jotka ovat rohkeasti tukeneet hanketta. Samoin Boldynin, WICOAR:n ja Oulun yliopiston rooli on korvaamaton. Kehitysyhteistyö kasvaa koko ajan ja meidän avaama TKI-ympäristö on avoin uusille kumppaneille. Sekä yksityinen 5G -verkko että sen ympärille kehitettävät tuotteet ovat lähitulevaisuudessa välttämättömyyksiä hyvinvointialueiden sujuvassa toiminnassa.
Osallistu HOLA 5G Oulu -verkoston tapahtumaan Älykäs langaton sairaala, joka järjestetään yhdessä Hoiva ja Terveys -median kanssa Oulussa 21.5. Voit ilmoittautua täällä.
kuva: Shutterstock
