Generatiivisen tekoälyn kehityksen eteneminen on yllättänyt myös terveydenhuollossa. Uutta tietoa erilaisista tekoälysovelluksista tulee jatkuvasti. Generatiivisen tekoälyn soveltamisesta on saatu hyviä kokemuksia, ja ammattilaiset ovat kiinnostuneet käyttämään sitä työssään.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tarkastellaan erilaisia näkökulmia tekoälyn hyödyntämiseen. Siellä on käynnistetty useita projekteja, joista yksi on virtuaalikirjurin kehittäminen pilotissa yhdessä Accenturen kanssa Sitran tuella. Virtuaalikirjurin tavoitteena on kirjata automaattisesti ylös kaikki lääkäreiden, hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden käymät keskustelut tekstiksi puheentunnistuksen avulla. Riihimäen terveysasemalla pilottiin osallistuu kymmenisen terveydenhuollon ammattilaista.
– Generatiivinen tekoäly jäsentää keskustelut tekstiksi. Tekoälyn avulla teksti saa muodon, jossa se voidaan viedä potilastietojärjestelmään, osittain rakenteisena tai vapaamuotoisemmin proosallisena. Tavoitteena on vähentää kaikkea työntekijöiden tietokoneen näpyttelyyn kuluvaa aikaa, sanoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Toni Suihko.
Kirjaamisesta siirtyvää aikaa, arviolta vähintään noin viidesosa, voidaan laittaa enemmän potilastyöhön.
– Tavoitteena on, että voimme ottaa enemmän potilaita vastaanotolle. Ajattelemme tätä tuottavuuden kasvuna, että voimme tehdä enemmän. Työajan tuottavuuden lisääntyminen 20 prosentilla on hypoteesi, se voi olla enemmänkin, Suihko sanoo.
Puheentunnistusta on tehty pitkään ja sen tehokkuus ja laatu on noussut tekoälyn avulla. Tekoäly jäsentää puheen ja siirtää sen potilastietojärjestelmään vasta, kun ammattilainen on sen hyväksynyt. Ammattilainen voi pyytää virtuaalikirjuria tekemään esimerkiksi lähetteen. Kirjuria voi myös pyytää tekemään yhteenvetoja asiakkaan tilanteesta.
Älykkyys järjestelmissä lisääntyy
Johtaja Marko Rauhala Accenturesta sanoo, että henkilöstön työtavat vaikuttavat muutoksen nopeuteen, joten tarkkoja lukuja on vaikea antaa.
– Olemme arvioineet, että kirjaamiseen käytetystä työajasta noin puolet poistuisi tekoälyn avulla. Siihen kuitenkin vaikuttaa lääkärien ja hoitajien omaksumat työtavat, Rauhala toteaa.
Hänen mukaansa kirjaaminen on vain yksi osa toiminnan nopeuttamista.
– Terveydenhuollon järjestelmien älykkyyttä on mahdollista lisätä tuntuvasti ja tekoälyä voidaan valjastaa työhön, joka ei liity kliiniseen päätöksentekoon. Tekoäly voi esimerkiksi kehottaa käynnistämään tiettyjä prosesseja, se voi ehdottaa tilauksia tai huomioida lääkitykseen liittyviä asioita, Rauhala sanoo.
Rauhalan mukaan suurin potentiaali löytyy hyvinvointialueiden oman organisaation tiedon yhdistelemisestä ja sen hyödyntämisestä.
– Generatiivinen tekoäly voi hakea dokumenteista potilasohjeistuksen tai löytää ne ammattilaiset, jotka pystyvät auttamaan asiakasta tietyn operaation jälkeen. Se voi auttaa hyvinvointialueita ohjaamaan resurssejaan oikeaan paikkaan. Hyvinvointialue voi hallita resurssejaan ja optimoida niitä tiettyihin tilanteisiin.
Virtuaalikirjuri ja resurssien optimointi nostavat tuottavuutta
Alustavaa suunnittelua resurssien ohjaamiseksi on tehty myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Toni Suihkon mukaan sotessa on vielä paljon vanhakantaista ajattelua, esimerkiksi työvuorosuunnittelussa.
– On totuttu, että osastolla tai vastaanotoilla on aina vaikkapa 20 henkilöä paikalla huolimatta kysynnän vaihteluista. Nyt halutaan, että työt mitoitetaan ja niille haetaan tekijä. Tekoäly auttaa optimoimaan palveluita merkittävästi tästä näkökulmasta.
Rauhalan mukaan tekoäly voi huomioida samanaikaisesti useaa muuttujaa: kysyntää, paikkaa, aikaa, kriittisyyttä, kompetenssia ja kustannuksia.
– Accenturessa tehtyjen arvioiden mukaan organisaatiot voisivat säästää noin 15 prosenttia optimoimalla resursseja näistä näkökulmista.
Kun sotessa puhutaan työvoimapulasta ja kustannusten hillinnästä, voidaan Rauhalan mukaan ajatella, että 20 prosenttia työaikaa saadaan lisää generatiivista tekoälyä kirjaamisessa hyödyntämällä ja 15 prosenttia resursseja optimoimalla. Yhteensä se muodostaisi 35 prosentin tuottavuuden lisäämisen tekoälyllä sotessa.
– Uskaltaisin tästä lähteä keskustelemaan, Rauhala sanoo.
Marko Rauhala ja Toni Suihko. Kuvaaja: Anna Karlsson
Asiakasohjausta uudistetaan DigiFinlandin kanssa Kanta-Hämeessä
Yksi tärkeä asia hyvinvointialueille on asiakasohjauksen modernisointi. Tekoälyn avulla voi tuoda uusia välineitä ammattilaiselle asiakkaan ohjaamiseksi ja palveluiden löytämiseksi.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee DigiFinlandin ja Googlen kanssa yhteistyötä, että asiakas löytäisi palveluita paremmin. Pilottihankkeessa tekoälyn taakse lisätään erilaisia tietolähteitä helpottamaan tiedon löytämistä ja palveluun ohjautumista. Näitä tietolähteitä ovat muun muassa: omahame.fi, DigiFinlandin palvelut, kansalliset julkiset palvelut ja Kanta-Hämeen sisäiset lähteet.
– Tätä työtä voisi tehdä kansallisella tasolla ja ottaa esimerkiksi järjestöt mukaan, Suihko ehdottaa.
Ikääntyneiden toimintakyvyn ennakointia kotihoitoon
RehabScreen on ikääntyneiden toimintakykyä ennakoiva palvelu, joka tehdään RAI-tiedon ja muun potilastiedon pohjalta. Kokonaisuutta toteuttavat yhdessä Kanta-Hämeen hyvinvointialue ja Avaintec Oy. Palvelu tuottaa ammattilaisen päätöksenteon tueksi ennakoivat herätteet iäkkään henkilön toimintakyvyn muutoksista..
Ennusteita laaditaan mm.iäkkään henkilön kaatumisriskistä, äkillisen toimintakyvyn alenemisen riskistä, sosiaalisen toimintakyvyn alentumisen riskistä ja siitä, miten kipua voidaan lievittää.
Tavoitteena on, että koti- ja lähihoitajilla sekä fysioterapeuteilla on käytössään riskiennusteet RAI-järjestelmässä, jolloin he voivat ottaa ne huomioon iäkkään henkilön kuntoutusta ja tulevaa hoitoa suunniteltaessa.
– Usein yleistä toimintakyvyn heikkenemistä voidaan ennaltaehkäistä erilaisilla kotipalveluilla. Tavoitteena on tukea potilaan asumista kotona, ettei tarvitsisi tukeutua raskaampiin palveluihin, Suihko sanoo.
Samanlaisen riskiennusteen voisi Suihkon mukaan tehdä kaikille.
– Ikääntyneille riskiennusteen tekeminen on helpompaa, koska nykyinen, vanhentunut lainsäädäntö ei mahdollista ennakointia kovin helposti. Kotiin tai kodinkaltaisiin ympäristöön vietävien palveluiden piirissä olevilla ikääntyneillä on voimassa oleva hoitosuhde ja siksi tietojenkäsittely on helpompaa, hän sanoo
Sisä-Suomen YTA-alueella pilotoidaan myös ChildScreenia, jonka tavoitteena on tehostaa lapsen hoitoonohjausta ja hoitoprosessia. Sen on kehittänyt Lapin sairaanhoitopiiri mutta nyt siihenkin saadaan lisää tekoälytoimintoja taakse.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue aikoo raportoida virtuaalikirjuria ja RehabScreeniä koskevat tulokset kesälomakauden 2024 jälkeen.
kuvat: Shutterstock ja Accenture
