Etäpalveluiden kustannusvaikuttavuudesta löytyy paljon tietoa terveysteknologiayhtiö Medixinen kautta, joka on toimittanut etäseurannan ratkaisuja kumppaneilleen moneen maahan. Suomessa yhtiö on tehnyt yhteistyötä vuodesta 2022 lähtien Roche Diagnosticsin kanssa sydämen vajaatoimintapotilaiden hoitotasapainon parantamiseksi. Isossa-Britanniassa etäseurantaa on puolestaan käytetty tukemaan dementiapotilaiden kotona asumista.
Roche Diagnostics ryhtyi kehittämään yhdessä Essoten (Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän) kanssa digitaalista hoitopolkua vuonna 2021 sydämen vajaatoimintapotilaiden etäseurantaan.
– Mietimme silloin sairauden kulkua ja sitä, missä ovat hoidon kipupisteet ammattilaisen ja potilaan näkökulmista. Sairaudessa on tyypillisesti pahenemisvaiheita, eikä henkilökunnalla ollut näkyvyyttä kotiin ja siihen, miten potilaat voivat. Sairaus toisinaan pahenee, potilaiden vointi huonontuu, jolloin he joutuvat menemään päivystykseen. Potilaille voi tulla sairaalajaksoja, jotka ovat kalliita, sanoo Roche Diagnostics Oy:n Pia Koponen, Health Solutions Lead.
Roche Diagnostics lähti kehittämään etäseurantaa yhdessä kardiologien kanssa tavoitteenaan ennakoida kotona syntyviä ongelmia.
– Etäseurannassa potilas ottaa enemmän vastuuta omasta hoidostaan. Hän mittaa kotona aamuisin painoaan ja verenpainettaan sekä käyttää aktiivisuusranneketta. Kaikki mittalaitteet on liitetty etäseuranta-alustaan ja ne on tehty yksinkertaisiksi käyttää. Potilaan ei tarvitse itse kirjata käsin mittauksia, vaan ne siirtyvät automaattisesti etäseuranta-alustaan, Koponen kuvaa.
Etäseuranta antaa näkymän potilaan vointiin kotona
Hoitohenkilökunta kirjautuu alustaan, josta näkyy kaikki seurattavat potilaat.
– Etäseurantaa on rakennettu niin, että se tunnistaa tietyistä trendeistä potilaan voinnin heikkenemisen. Esimerkiksi sydämen vajaatoimintapotilailla voi esiintyä turvotusta ja paino voi lähteä nousuun, miksi sitä seurataan. Samanaikaisesti tehdään myös oirekyselyä esimerkiksi hengityksen vaikeutumisesta, Koponen kertoo.
Etäseuranta-alusta hälyttää henkilökunnalle, jos mittaustuloksissa on jotakin epäselvää. Ammattilaiset voivat olla yhteydessä potilaisiin näiden hälytysten perusteella.
– Ennakoivan etäseurannan tarkoitus on olla tarpeeksi ajoissa yhteydessä potilaaseen niin, että esimerkiksi lääkitystä muuttamalla potilaan tila saadaan hoidettua niin, että hänen ei tarvitse mennä päivystykseen tai sairaalaan, Koponen sanoo.
Hoitokuluissa yli kolmanneksen pudotus
Pilotissa seurattiin puoli vuotta 50 potilasta, joista 43 päätyi tutkimukseen. Pilottiin valittiin potilaita, joiden sairaus ei ollut hoitotasapainossa ja he käyttivät paljon terveyspalveluita.
Samanaikaisesti Roche Diagnostics ja Essoten talousosasto tekivät analyysiä, jossa selvitettiin sydämen vajaatoiminnan kustannuksia sekä hoitokuluja. Etäseurannan aikana verrattiin näiden potilaiden terveyspalveluiden kustannusten kehittymistä sitä edeltäneeseen tilanteeseen.
Tulosten mukaan pilotissa mukana olleiden henkilöiden päivystyskäynnit vähenivät lähes puolella aikaisempaan verrattuna (47 prosenttia) ja sairaalahoitopäivät vähenivät 52 prosenttia. Tutkimus on hiljattain hyväksytty julkaistavaksi digitaalisen terveydenhuollon tiedejulkaisuun (Kokkonen ym., Journal of Medical Internet Research).
– Hoitokulut kokonaisuudessaan vähenivät 36 prosenttia, kun katsottiin sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa. Usein tilanteen huonontuessa potilas hoidetaan erikoissairaanhoidossa, jossa kustannukset ovat korkeat, Koponen sanoo.
Tämä antoi pilotin toteuttajille vankkaa näyttöä siitä, että etäseurannan avulla pystytään huomamaan alkavia ongelmia, kunhan sairaus ymmärretään oikein ja tiedetään, mitä pitää seurata.
– Täytyy ymmärtää, mistä ammattilaisten pitää saada hälytys, jotta voidaan tunnistaa, onko ongelmia alkamassa.
Henkilökunta voi keskittyä hoitoa vaativiin potilaisiin
Pilotin aikana haastateltiin henkilökuntaa ja pyydettiin palautetta potilailta. Palautteissa näkyi se, että etäseuranta lisää sekä potilaiden että heidän läheistensä turvallisuuden tunnetta. Potilaat ovat iäkkäitä ja poliklinikkakäyntejä voi olla harvoin, joten heitä rauhoittaa tieto siitä, että hoitaja ottaa tarvittaessa yhteyttä.
– Hoitohenkilökunta näki etäseurannan hyödylliseksi, sillä he oppivat tuntemaan potilaita paremmin, saivat jatkuvasti tietoa potilaan voinnista ja oppivat käyttämään etäseuranta-alustaa, jonka pitää istua ammattilaisten hoitorutiiniin.
Hoitohenkilökunta pystyi etäseuranta-alustan avulla järjestämään työtään ja he pystyivät paremmin keskittymään niihin potilaisiin, joiden hoito ei ollut tasapainossa. Poliklinikalle voidaan useammin kutsua niitä potilaita, joiden mittausarvot hälyttävät etäseuranta-alustassa.
Roche Diagnosticsin tavoitteena on laajentaa etäseurantapalvelua muihin kroonisiin sairauksiin yhteistyössä Medixinen kanssa.
– Kun etäseurantaa otetaan käyttöön hyvinvointialueilla, on hyvä aluksi asettaa mittarit sille, mitä halutaan saada aikaan. Mittarit voivat koskea esimerkiksi päivystyskäyntien ja sairaalajaksojen vähentämistä mutta myös potilaiden elämänlaatua ja hoitohenkilökunnan työmäärää sekä sen hallintaa. Pitää myös osata valita oikea potilassegmentti etäseurantaan, Koponen kehottaa.
Etäseuranta apuna dementiapotilaiden hoidossa
Medixinen etäseuranta-alustaa käytetään myös Isossa-Britanniassa NHS:ssä, jolle etämonitorointiyritys Howz toteuttaa dementiapotilaiden etäseurantapalvelua.
– Projekti alkoi korona-aikana, jolloin kohderyhmänä olivat sellaiset vanhukset, joiden vointi oli heikkenemässä. Etäseurannalla aloitettiin seuraamaan dementiapotilaan vointia kotona. Tavoitteena oli, että vanhukset pystyivät jatkamaan kotona olemista, eikä heidän tarvitsisi mennä vanhainkotiin. Omaiset otettiin vahvasti mukaan niin, että myös he näkivät seuranta-alustalta tietoja, sanoo Medixinen toimitusjohtaja Lasse Rousi.
Dementiapotilaiden ja heitä hoitavan henkilökunnan avuksi tuotiin mittalaitteita seuraamaan päivärytmiä. Muutokset päivärytmissä kertovat myös mahdollisista muutoksista sairaudessa.
– Palvelussa mitataan esimerkiksi sähkön kulutusta, joka kertoo siitä, mihin aikaan henkilö menee nukkumaan. Jos potilas herää keskellä yötä, saamme siitä tietoa, joka voi tukea lääkitystä. Tämän avulla pystytään seuraamaan potilaita, ja he pystyvät jatkamaan kotona asumista.
Rousin mukaan tulokset olivat huomattavia noin 300 dementiapotilaan etäseurannassa: käynnit ensiavussa vähenivät 32 prosenttia ja 42 prosenttia vanhuksista pystyi jatkamaan kotona asumista.
– 60 prosenttia vanhuksista raportoi, että heidän ahdistuksensa väheni. Kun usein epäillään, haluavatko vanhukset digitaalisia välineitä käyttää, kertovat tuloksemme päinvastaista. Meidän kokemuksiemme mukaan turvallisuus paranee ja saadaan kustannussäästöjä. Howz tutki hoitovaikutusten lisäksi myös vaikutuksia ympäristölle: kodin ja sairaalan välisestä matkustamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vähenivät etäseurannan ansiosta 70 kg vuositasolla per potilas.
Parhaillaan Medixine ja NHS neuvottelevat uusista etäseuranta-alustan käyttökohteista.
kuva: Medixine
Hoiva ja Terveyden aiemmat artikkelit etä- ja digipalveluiden vaikuttavuudesta löytyvät täältä:
