Koronavirusepidemia on johtanut suunterveydessä yli 1,2 miljoonan käynnin hoitovelkaan, THL:n asiantuntijahammaslääkäri Ulla Harjunmaa sanoo Hoiva&Terveydelle.
Tammi-lokakuun aikana tänä vuonna hoitokäyntien määrä on vähentynyt 25 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna.
Hoitovelkaa alkoi kertymään viime keväänä koronakriisin alkaessa, kun suunterveyden kiireetöntä hoitoa supistettiin henkilökunnan ja potilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Tuolloin ajateltiin, että suunterveyden henkilöstö on kaikista ammateista suurimmassa vaarassa saada koronavirustartunta, koska toimenpiteissä muodostuu aerosoleja.
Harjunmaa uskoo, että hoitovelan korjaamisessa menee melko pitkä aika.
– Hoitojonoa suunterveydessä on pyritty purkamaan koko syksyn ajan, mutta hoitojonoa kertyy todennäköisesti hieman edelleenkin. Suunterveydenhoidossa on edelleen käytössä ylimääräisiä suojaustoimia, Harjunmaa sanoo.
Hoitojonoja on purettu ostopalveluina ja palvelusetelillä sekä vuokratyövoimalla. Pääkaupunkiseudulla on mahdollista nykyään saada käytännössä koko hoito palvelusetelillä yksityissektorilla, kun aiemmin arvio hoidosta tehtiin julkisella puolella. Tämä on mahdollistanut sen, että hoitokäynnit ovat harventuneet.
Harjumaa korostaa, että suunterveydessä tulisi panostaa entistä enemmän ehkäisevään hoitoon, jotta korjaushoidot vähenisivät ja kustannukset eivät kasvaisi. Asia on huomioitu hallitusohjelmassa.
Hoitovelka nousi keskusteluun eduskunnassa torstaina kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) ottaessa asian esille. Myös suunterveyden hoitovelka puhututti.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan budjettineuvotteluissa on haettu 450 miljoonaa euroa hoito- ja palveluvelan purkamiseen.
– Tänään käsittelemme budjettia, ja ensi vuonna rahat olisivat käytettävissä. Me ryhdymme tähän valtavaan talkooseen mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman kattavasti, Kiuru sanoi.
