Terveydenhuollon työvoimapula alkaa jo näkyä useissa länsimaissa pidentyneinä hoitojonoja ja hoitoon pääsyn vaikeutumisena. Väestössä tapahtuvat muutokset, ikääntyneiden määrän lisääntyminen ja syntyvyyden lasku, olivat jo nähtävissä ennen pandemiaa. Teknologian lisäämisestä on puhuttu vuosia, mutta nyt työvoimapula alkaa hälyttää, joten teknologian lisäämiselle on pakottava tarve.
Suomessa Yhdysvalloista vieraillut Accenturen terveydenhuollon liiketoiminnasta vastaava johtaja ja lääkäri Kaveh Safavi sanoo, että terveyspalveluiden tarve nousee tällä hetkellä paljon nopeammin kuin työvoiman saatavuus, joten teknologiasta kannattaa ottaa terveydenhuoltoon ne hyödyt, joita on mahdollista saada.
– Palvelut ovat kriisiytyneet jo Irlannissa ja Isossa-Britanniassa ja tilanne alkaa olla kriittinen myös Yhdysvalloissa. Jos ihmiset eivät pääse palveluihin ja odotusajat pitenevät, muodostuu se poliittiseksi ongelmaksi, hän sanoo.
Koska työvoimaa ei ole tarpeeksi, on palveluita suunniteltava Safavin mukaan uudestaan niin, että tarjonta ja kysyntä saadaan tasapainoon. Kyse on työvoiman suunnittelun optimoinnista, jossa teknologia auttaa. Tämä edellyttää, että terveydenhuollossa työt suunnitellaan uudelleen.
Safavi kehottaa pilkkomaan terveydenhuollon työtehtäviä osiin ja miettimään, kuinka paljon näistä tehtävistä voidaan korvata tai edistää teknologian avulla ja mitkä ovat niitä tehtäviä, joihin tarvitaan aina ihminen. Työn uudelleen suunnittelu vaatii paljon tukea johdolta.
– On herännyt kysymyksiä, kenen tehtävä on suunnitella terveydenhuollon työ uudelleen ja monien organisaatioiden täytyy myös pohtia omia toimintamallejaan. Niiden pitää löytää ratkaisu, kenen vastuulla on päättää siitä, mitä terveydenhuollon ammattilaiset tekevät, mitä teknologia tekee ja löytää tasapaino teknologian ja muun työn välille. Myös johtajat tarvitsevat uusia taitoja muutoksessa, Safavi kertoo Hoiva ja Terveydelle.
Teknologian soveltaminen on nopeutumassa, uudet työkalut kehittyvät
Monia uusia teknologiaa edustavia ratkaisuja on tullut saataville vasta viime vuosina. Esimerkiksi puheentunnistukseen liittyviä teknologioita on ollut alle kymmenen vuotta ja viime vuosina etenkin generatiivisen tekoälyn (generative AI) kehitys on ollut nopeaa.
– Näillä työkaluilla voidaan lukea potilaskertomuksia, hakea tietoa ja dokumentoida terveyteen liittyvää tietoa. Tämä on uutta ja edelleen nopeuttaa erilaisten työkalujen kehittymistä ja soveltamista.
Safavin mukaan dokumentointi on tyypillinen esimerkki, jota voidaan korvata teknologialla mutta teknologiaa ei kuitenkaan kannata ajatella palikkamaisina ratkaisuina. Jos esimerkiksi sairaanhoitajan työ vähenisi 20 prosenttia teknologian avulla, pitää hänen työtään suunnitella uudestaan niin, että työpanos on edelleen sataprosenttinen.
– Muutoin tilanne on se, että sairaanhoitajat ovat kiireisiä 80 prosenttia työajastaan ja lisäksi päälle tulevat kulut teknologian lisäämisestä. Työn suunnittelussa on siis kiinnitettävä huomio ennen kaikkea sairaanhoitajan potilaiden kanssa viettämään työaikaan. Useinkaan johtajia ei ole koulutettu suunnittelemaan työtä uudelleen vaan terveydenhuollossa työ on jaettu tiettyihin osiin, joita on totuttu suorittamaan.
Virtuaalisella sairaanhoitajalla on paljon mahdollisuuksia kehittää työtä
Yksi sairaanhoitajan työtä helpottava ratkaisu on automaattinen työn dokumentointi, jossa potilaan tiedot siirtyvät esimerkiksi älylaitteilta suoraan potilaskertomukseen. Tällaista on tehty jo esimerkiksi sairaaloissa Yhdysvalloissa.
Dokumentointia saattaa helpottaa myös se, että sitä voi tehdä videovälitteisesti. Toinen sairaanhoitaja voi tehdä dokumentoinnin, jos hänellä on videoyhteys potilaan hoitohuoneeseen. Terveydenhuollon dokumentoinnin kehittämisen parissa työskentelee useita startup-yrityksiä.
– Ne hoitajat, jotka eivät pysty tekemään työtä sairaalassa, voivat tehdä dokumentaatiota etänä, jolloin heidän työpanoksensa saadaan käyttöön. Näin sairaanhoitajan työtä voidaan organisoida eri tavoilla. Näemme varmasti, että sairaanhoitajat erikoistuvat erilaisiin tehtäviin ja työnkuviin voi tulla enemmän vaihtelua.
Terveydenhuollon on kohennettava vetovoimaisuuttaan, keinoja on
Suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollosta on yhä ihmisvaltaista työtä ja säilyy sellaisena, vaikka teknologia työtä vähentäisikin. Siksi on pidettävä huolta siitä, että ala on vetovoimainen.
Tutkimuksen mukaan työntekijät sitoutuvat organisaatioon, joka kiinnittää parhaiten huomion heidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa ”net better off”. Tämä koostuu kuudesta osa-alueesta: henkinen, emotionaalinen, fyysinen, taloudellinen, tarkoituksenmukainen, työllistävä ja ihmissuhteisiin liittyvä.
– Tutkimme viitekehyksessä seitsemää toimialaa ja terveydenhuolto pärjäsi huonoiten. Tämä on suuri asia, kun terveydenhuollon pitää kilpailla työvoimasta yhä tiukemmin tulevaisuudessa. Pandemia pahensi työoloja entisestään ja moni halusi siirtyä eläkkeelle tai vaihtaa alaa. Organisaatiot eivät pystyneet nopeasti vastaamaan tähän niin, että työntekijöistä olisi saatu pidettyä kiinni.
– Aiemmin terveydenhuollossa merkityksellinen työ on pitänyt ihmiset töissä, mutta enää se ei ole niin, vaan terveydenhuollon täytyy olla kilpailukykyisempi työntekijöiden silmissä.
kuva: Accenture
