Hyvinvointialueet linjaavat parhaillaan ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palveluita. Hyvinvointialueilla on eroja, millä tavalla yhteisöllistä asumista suunnitellaan. Osittain erot johtuvat siitä, miten hyvinvointialueiden kunnissa palveluita on tuotettu aiemmin ja millaisia tiloja niillä on ollut käytössä. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla suunnitelmat hieman eroavat toisistaan, vaikka suunta on sama: lisätä yhteisöllistä asumista.
Pohjanmaan hyvinvointialueella on parhaillaan menossa selvitys, jossa tarkastellaan hyvinvointialueen ympärivuorokautisen palveluasumisen asukasrakennetta ja tiloja. Työryhmä tarkastelee ympärivuorokautista asumista hyvinvointialueella siitä näkökulmasta, minkälaisia asukkaita asuu hyvinvointialueen omissa yksiköissä. Samalla tarkastellaan, minkälaisia ovat palveluasumisen fyysiset tilat ja onko niitä mahdollista muuttaa.
– Malli on työn alla ja tarkoitus on saada se päätöksentekoon keväällä. Tavoitteena on saada selville omat yksiköt, asiakasrakenne ja toimintamalli, sanoo ikäihmisten sektorijohtaja Pia Vähäkangas Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Ikääntyneiden palveluiden rakennemuutos on alueella suuri
Pohjanmaan hyvinvointialueella ikäihmisten asumispalveluita tuottaa pääasiassa hyvinvointialue. Noin 30 prosenttia palveluista tuottaa yksityinen sektori ja järjestöt. Ikääntyneille tarjotaan palveluseteleitä, joilla he hakeutuvat ympärivuorokautisen asumispalveluiden piiriin. Tämä on Pohjanmaan hyvinvointialueen strateginen linjaus.
Pohjanmaan väestö on muita hyvinvointialueita terveempää ja sen asukkaat käyttävät raskaita terveyspalveluita melko paljon. Alueella on enemmän ympärivuorokautisia asumispaikkoja kuin muilla hyvinvointialueilla. Siksi niitä halutaan nyt vähentää, joten rakennemuutos on suurempi kuin muilla hyvinvointialueilla. Vähäkankaan mukaan yhteisöllisen asumisen linjaukset auttavat muutosprosessissa.
Mallin suunnittelussa joudutaan Pohjanmaalla myös ottamaan kantaa siihen, miten sen avulla voidaan säästää.
– Jos voidaan keskittää yhteisöllistä asumista muiden palveluiden yhteyteen, pystytään vähentämään kotihoidon henkilöstön ajamiseen käytettyä aikaa ja lisätä heidän välitöntä hoitoaikaansa. Yhteisöllisellä asumisella voidaan myös hallita paremmin sitä prosessia, joka liittyy toimintakyvyn heikkenemiseen ja hakeutumiseen ympärivuorokautiseen asumispalveluun.
Toimintafilosofia perustuu kotihoidon tiimeihin
Kansallisesti ajatellaan, että yhteisöllinen asuminen sijoittuu kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välimuotoon, mutta Pohjanmaalla ei ajatella niin vaan toimintafilosofia lähtee kotihoidon tiimeistä.
– Yhteisöllinen asuminen on kotona asumista, jolloin myös hoito ja palvelu ovat kotiin annettavia palveluita, Vähäkangas sanoo.
Kotiin annettavat palvelut määritellään palvelutarpeen arvioinnin pohjalta ja jokaisella on henkilökohtainen asiakassuunnitelma. Kotiin annettavat palvelut voivat olla esimerkiksi kotihoitoa tai kuntoutusta.
– Yksikössä ei ole tiettyä henkilöstömäärää vaan kotihoidon tiimi, joka palvelee yksiköitä.
Pohjanmaalla on nykyisn paljon senioriasuntoja, joissa asuu ikäihmisiä. Näihin ikääntynyt hakeutuu itse, eikä hyvinvointialue ohjaa asumista. Näihin asuntoihin voi kuitenkin hakea palveluita tarvittaessa, mutta konsepti on eri.
– Haluamme erottaa senioriasumisen yhteisöllisestä asumisesta ja tukea erilaisia toimijoita senioriasumisen konseptiin.
Pohjanmaalla on jo joitakin tuottajia, jotka tarjoavat ikääntyneille erilaisia palveluita hybridimallilla.
– Yksityisiltä tuottajilta on tullut kyselyjä, kannattaako yhteisölliseen asumiseen investoida. Isommat investoinnit tulevat todennäköisesti myöhemmin, vuoden 2026 jälkeen, Vähäkangas arvioi.
Kenelle yhteisöllinen asuminen soveltuu?
Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa käytetään RAI-mittaria, jonka avulla arvioidaan terveyttä ja toimintakykyä. Niitä voidaan käyttää myös yhteisöllisen asumisen asukkaiden arvioinnissa.
– Tiedämme, että ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on jonkin verran ikääntyneitä, joiden kognitio on hyvä ja jotka voisivat hyötyä enemmän yhteisöllisestä asumisesta. Emme kuitenkaan lähde siirtämään ihmisiä palveluyksiköstä toiseen. Jos ympärivuorokautisesta palveluasumisesta voidaan muodostaa esimerkiksi siipi yhteisölliseksi palveluasumiseksi, voidaan siitä keskustella.
Jotta ihminen hyötyy yhteisöllisestä asumisesta, täytyy hänen kognitiiviset kykynsä olla riittävät, että hän hyötyy ryhmätoiminnasta. Koska yhteisöllisen asumisen kotiin annettava palvelu ei ole ympärivuorokautista, täytyy ihmisen osata hakea apua esimerkiksi tulipalon syttyessä.
– Ihmisellä voi olla liikuntarajoitteita, mutta hänen pitää tietää, missä hän on ja osata pyytää apua. Yhteisöllinen asuminen sopii myös ikääntyneille, jotka ovat kokeneet turvattomuuden tai yksinäisyyden tunnetta. Tämä on meidän lähtökohtamme asiakasrakenteeseen.
Hyvinvointialueen kautta ikääntyneelle tehdään päätös sekä asumisesta että hänen tarvitsemistaan palveluista sosiaalihuoltolain mukaisesti.
RAI-arvioinnit sisältävät kognitiivisia toimintoja kuvaavia mittareita, joita voidaan käyttää arvioinnissa. Lisäksi fyysisen suoriutumisen selvittämiseen on mahdollista käyttää erilaisia ADL-mittareita ja kysymysmittaristoja. (Activities of Daily Living)
– Suomessa on testattu EVAC-mittaria. Se kuvaa sitä, miten nopeasti pystyy pääsemään huoneistosta ulos tulipalon sattuessa. Lisäksi olemme ajatelleet käyttävämme muita RAI-tunnuslukuja. Yksittäisiä RAI-kysymyksiä voi käyttää esimerkiksi turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteen selvittämisessä, sanoo pitkään myös RAI-mittariston kehittämistyössä mukana ollut Pia Vähäkangas.
Etelä-Karjalassa muutos ”selkeyttää palveluita ja parantaa asiakasohjausta”
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ikääntyneiden asumispalveluiden optimointi liittyy olennaisena osana palveluverkkosuunnitelmaan.
– Lakimuutos käynnisti meillä palveluiden selkiyttämisen eli siirrymme kaksiportaiseen palveluun, jossa on ympärivuorokautinen palveluasuminen ja yhteisöllinen asuminen. Toisaalta muutos myös parantaa asukasohjausta palveluihin, sanoo toimintakyky- ja hoivapalveluiden johtaja Irina Snellman Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.
Etelä-Karjalassa on jo toteutettu aiemmin ohjattua senioriasumista, mikä on melko lähellä yhteisöllistä asumista.
– Ikääntyneille suunnitelluissa kerrostaloissa on käynyt ohjaaja, joka on kehittänyt sosiaalista toimintaa. Suunnittelemme, että näitä senioriasumisen asuntoja voidaan suoraan hyödyntää yhteisölliseen asumiseen. Ne suurimmaksi osaksi täyttävät yhteisöllisen asumisen tilavaatimukset.
Hyvinvointialueella on palveluasumisen asuntoja, joita on tarkoitus puolestaan muuttaa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiksi.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue tuottaa ikäihmisten palveluasumisesta noin puolet ja yritysten tuottamana toimii puolet hoivakodeista. Syksyllä hyvinvointialue järjestää laajemman kilpailutuksen sen jälkeen, kun raamit yhteisölliselle asumiselle ovat selkeämmät.
– Infran suunnittelua on jo käynnistetty ja kyselyjäkin on tullut. Tulevaisuudessa monien tilojen pitää olla muuntojoustavia, eli niiden pitää soveltua moneen tarkoitukseen.
Pohditaan, miten henkilöstö sijoittuu optimaalisesti
Etelä-Karjalassa ympärivuorokautisen hoidon paikat lisääntyvät, eivätkä yhteisöllisen asumisen paikat vähene. Sopeutustoimet eivät kohdennu ikääntyneiden asumispalveluiden paikkamääriin.
– Muutos liittyy omien palveluiden optimointiin ja toimintojen yhtenäistämiseen. Mietimme sitä, missä on järkevää tuottaa mitäkin palvelua. Meillä myös hoitajia eläköityy ja aito huoli on siitä, miten henkilöstö riittää tulevaisuudessa. Pohdimme, miten saadaan sopivalla henkilöstön käytöllä ratkaistua asioita. Vaikka palveluja keskitettäisiin isompiin yksiköihin, voidaan niiden sisälle muodostaa pienempiä asumisyhteisöjä esimerkiksi pienryhmäkotimallilla, Snellman sanoo.
Etelä-Karjalan kunnissa rakennetaan jo asuntokokonaisuuksia, joissa on yhteisöllinen asuminen huomioitu, mutta hyvinvointialueilla ei ole omia investointeja tällä hetkellä palveluasumisen rakentamiseen.
– Selkeästi ei ole vielä määritelty, mitä esimerkiksi keittiövarustuksen tulee sisältää yhteisöllisessä asumisessa. Tätä määritellään yhä viranomaisten kanssa. Toinen kysymys on, minkälaisia vaatimuksia on turvallisuuden osalta. Nämä asiat täytyy olla määriteltyinä ennen kuin voidaan tehdä kilpailutuksia.
Asukkaan pitää hyötyä sosiaalisuudesta
Etelä-Karjalassa ajatellaan, että yhteisöllinen asuminen sijoittuu ympärivuorokautisen palveluasumisen ja kotihoidon välimaastoon. Yhteisöllisen asumisen kriteerit perustuvat RAI-mittareihin ja yksilölliseen henkilökohtaiseen arviointiin.
Snellman korostaa, että sosiaalisella kanssakäymisellä täytyy olla olennainen merkitys, kun pohditaan asumismuodon hyötyä asiakkaalle.
– Palvelu sopii henkilöille, joilla kotihoidon käyntejä on paljon ja joiden elämiseen liittyy turvattomuutta. Sosiaalinen kanssakäyminen on olennainen tekijä toimintakyvyn ylläpitämisessä. Tietynlainen omatoimisuus ikääntyneellä täytyy olla, mutta he eivät tarvitse vielä raskasta hoitoa.
Etelä-Karjalassa ajatellaan, että yhteisöllistä asumista voidaan tarjota myös hybridi-mallisissa hoivakodeissa, joissa on hoivaa varten oma henkilökuntansa.
kuva: Shutterstock
Lue myös aiempi artikkeli yhteisöllisestä asumisesta:
Yhteisöllinen asuminen on hieno tavoite, mutta matkan töyssyjä on vielä tasoitettavana
