InFLAMES-tapahtumassa Turussa keskiviikkona 22. toukokuuta vieraillut EU-parlamentin edustaja Sirpa Pietikäinen (kok.) totesi puheenvuorossaan, että kolme viimeaikaista kehityssuuntaa ovat sellaisia, jotka muuttavat maailmaa paljon.
– Ensimmäinen on teknologian kehitys, digitalisaatio, tekoäly ja muut uudet ratkaisut, toinen on ympäristö, jossa huomionarvoista on ilmaston lämpeneminen ja esimerkiksi pandemian mahdollisuus, ja kestävän kehityksen mukainen kemikalisaatio, jossa antiobioottiresistentillä on iso osuus. Kolmanneksi nostan vielä kehitysnopeuden. Se tarkoittaa kaikkea kehitystä, joka etenee huomattavasti nopeammin kuin teollistumisen aikakaudella. Jokaisen yrityksen on pystyttävä lisäämään kykyjään ottaa uusia asioita haltuun omassa liiketoiminnassaan. Se on suuri haaste saada toimimaan käytännössä, mutta se tuo myös uusia mahdollisuuksia, joista kannattaa ottaa kiinni, Pietikäinen totesi.
Hänen mielestään suomalaisten olisi syytä luopua siilo-ajattelusta ja siirtyä enemmän systeemiseen ajatteluun. Liiketoiminnassa tarvitaan uusia kykyjä, jotka ymmärtävät, mihin kehitys johtaa ja mitkä tekijät ovat siinä oleellisia.
– On syytä oppia ajattelemaan eri tavalla kuin ennen, näkemään mihin tähdätään ja mitä kehittämistä tarvitaan. Juuri InFLAMESin kaltaiset ekosysteemit ovat sille hyvä alusta. EU:n kannalta olisi tärkeää tietää, millaista säätelyä uudet innovaatiot tarvitsevat voidakseen toteutua. Mitä esimerkiksi tutkija tarvitsee, jotta voi kehittää uuden lääkkeen, vai tarvitaanko lääkkeitä, vai tarvitaanko uusia järjestelmiä, onko se luonnollinen tuote. Tarvitaan yhteistyötä, jotta EU voi tehdä yhteistyötä tieteiden edustajien kanssa ja muokata säännöksiä oikeaan suuntaan.
– Ajatelkaa isosti ja yrittäkää saada isot rahat, Sirpa Pietikäinen kehotti.
Paneeli kehotti verkostoitumaan
InFLAMESIN paneelikeskusteluun osallistuivat Pietikäisen lisäksi Turun yliopiston tutkimuspäällikkö Jarkko Koivunen ja immunologian professori Riitta Lahesmaa, sekä lääkeyhtiö Herantis Pharman toimitusjohtaja Antti Vuolanto. Keskustelua moderoi tutkimuspäällikkö Joe Hettinger Turun yliopistosta.
Paneeli oli hyvin yksimielinen siitä, että innovaatioiden kehittäminen ja oman uran kehittäminen vaativat kansainvälistä yhteistyötä.
– Jos et lähde minnekään Suomesta, homma ei etene. On oltava kansainvälisiä yhteyksiä, jos haluaa saada rahoituksia, ja rahaa kyllä tarvitaan, Antti Vuolanto kiteytti.
– Suomi on liian pieni yksin, joten tutkijoiden kannattaa rohkaistua ja olla aktiivisia verkostojen luomisessa, jotta saa kansainvälistä vipuvoimaa, Sirpa Pietikäinen totesi.
Verkostojen rakentaminen alkaa siitä, että puhuu ennestään tuntemattomille kollegoille esimerkiksi konferensseissa.
Riitta Lahesmaa kehottaa kiertelemään yleisön joukossa eikä leiriytyä vain suomalaisten keskusteluihin.
– Astu ulos mukavuusalueeltasi ja verkosto alkaa muodostua, hän kehotti.
Sirpa Pietikäinen muistutti, että Horizon -ohjelman säännöt ovat muuttuneet, mutta tärkeintä on kertoa parlamentin edustajille, mitä uutta innovaatiota on kehittämässä. Silloin voi vaikuttaa eniten siihen, että rahaa ohjautuu oikeisin asioihin.
Jarkko Koivunen totesi, että nykyiset mepit ovt olleet hyvä tuki, ja yliopiston edustajat ovat usein olleet heidän kanssaan yhteydessä.
-Aina kannattaa soittaa, lobbaaminen on täysin salllittua!
Antti Vuolanto huomautti, että pienen yrityksen näkökulmasta EU on sekava monimutkaisine ohjeineen, ja yrityksen on vaikea löytää sieltä sitä, mitä oikeasti tarvitsee.
– Logiikkaa voi olla vaikea löytää, hän sanoi.
Sirpa Pietikäinen kommentoi, että se on demokratian hinta. Poliittinen järjestelmä ei toimi, kuten yritykset, vaan kaikki maat on otettava huomioon.
– EU:ssa on nuorille paljon hyviä työ- ja harjoittelupaikkoja, ja mielestäni nuorten kannattaisi pyrkiä sinne joksikin aikaa töihin. Siellä saa hyvän käsityksen koko EU:n toiminnasta ja siitä on varmasti hyötyä myöhemmin, hän korosti.
Kuva: Shutterstock
