Digipalvelut muuttavat sotealan työntekijöiden työnkuvaa – ”Sana digityö on selkeä valtti rekrytoinnissa”

Sotealan ammattilaisilla on huoli siitä, mitä tapahtuu kliiniselle osaamiselle, jos ollaan yhä vähemmän kosketuksissa potilaan kanssa.

Digitaaliset terveyspalvelut ovat muuttaneet perinteisiä työtehtäviä ja korvanneet aikaisempia. Digitaalisuus on myös muuttanut ammattinimikkeitä. Digitaalisuus on mahdollistanut sen, että etätyö ja hybridityö ovat tulleet myös sotealalle.

– Digitaalisuus on myös selkeä valtti rekrytoinnissa. Jos sotealan rekrytointi-ilmoituksessa mainitaan digityö, voi hakijoita olla kymmenenkertainen määrä verrattuna siihen, että sanaa digityö ei ole mainittu, kertoo dosentti Miia Jansson Oulun yliopistosta. Hän puhui aiheesta digitaalisten sotepalvelujen vaikutuksia arvioivan hankkeen julkaisutapahtumassa Helsingissä tänään.

Harva työtehtävä sotealalla on täysin digitaalinen ja harva sotealan ammattilainen etsii täysin digityötä. Jansson painottaa, että digityö ei välttämättä sovi kokemattomalle hoitotyöntekijälle.

– Työntekijän täytyy ymmärtää hoidon tarve ja kiireellisyys. Oma hoitotyön ammattitaito on kuitenkin olennaisin asia myös digipalveluita käytettäessä.

Hoivatyöntekijästä digitukihenkilö

Digitaalisuuden lisääntyminen on herättänyt myös huolta ammattilaisten keskuudessa. Huolta koetaan etenkin työmäärän lisääntymisestä.

– Ammattilaisilla on huoli siitä, mitä tapahtuu kliiniselle osaamiselle, jos ei ole kosketuksissa potilaan kanssa.

Soteammattilaisista peräti 80 prosenttia kokee tekniset valmiutensa hyviksi. Toisaalta sama määrä työntekijöitä kokee työnkuvan muuttuneen hankalammaksi digitaalisuuden lisäännyttyä. Tämä käy ilmi etenkin kotihoidossa, jossa hoiva-alan ammattilainen on usein myös asiakkaiden digitukihenkilö.

– Ennen aika meni potilasohjaukseen, nyt menee digitukeen. Kotihoidon työntekijät voivat esimerkiksi joutua luomaan asiakkaille tilejä digipalveluihin.

Janssonin mukaan digitaalisuus voi myös parantaa työajan hallintaa, koska puhelin ei soi niin usein kuin ennen.

Tietoturvaongelmat huolestuttavat yli kolmasosaa hoivatyön tekijöistä, kun etätyö kotona ja työpaikan ulkopuolella on lisääntynyt.

– Digitaalisten palveluiden lisääminen vaatii kansallista strategiaa, joka viedään hyvinvointialueille. Yksi ongelma on tietojärjestelmien yhteen sopimattomuus, mikä hankaloittaa hoidon jatkuvuutta, sanoo Jansson.

Kuvan lähde: Shutterstock.

Edellinen artikkeliHelsingin kaupunki päätti sote-palveluidensa taloutta tasapainottavasta muutosohjelmasta – Terveydenhuoltoon ennaltaehkäisevä ote
Seuraava artikkeliValtaosa suomalaisista kokee digitaaliset terveyspalvelut myönteisinä – Haasteena on saada ne selkeäksi kokonaisuudeksi