Etelä-Karjalan hyvinvointialue julkisti lokakuussa NHG:n tekemän selvityksen, jossa hahmoteltiin neljä erilaista skenaariota hyvinvointialueen talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2026–2028 valmistelun pohjaksi.
Niiden pohjalta hyvinvointialue on katsonut, että se rikkoo lakia kaikissa tilanteissa, jos talouden on oltava tasapainossa vuoden 2026 loppuun mennessä.
– Pahimmillaan meidän pitäisi irtisanoa 40 prosenttia henkilöstöstä ja lakkauttaa 600 ympärivuorokautisen hoidon paikkaa sekä rajoittaa päivystystä ja kotihoitoa, koska ei ole henkilöstöä. Asukkaat eivät voi hakea palveluita muualta, koska siitä tulee kustannuksia hyvinvointialueelle, kuvasi aluehallituksen puheenjohtaja Anneli Kiljunen tilannetta Suuren sote-seminaarin paneelikeskustelussa tiistaina.
Hyvinvointialue hakee perusteluita ja lisää selvityksiä, kanteleeko se tilanteesta oikeuskanslerille. Hyvinvointialueen johtoa askarruttaa, mikä on virkamiehen ja hallituksen jäsenten vastuu tilanteessa, jossa he eivät voi käytännössä toimia lain mukaan. Kiljunen kehottaa ajattelemaan tilannetta, jossa aluehallitus ei esitä riittävää määrärahaa palveluiden järjestämiseen, minkä seurauksena hyvinvointialue ei tarjoa riittävästi palveluita.
– Kenen on vastuu, jos tämän seurauksena ihminen vammautuisi tai jopa menehtyisi? Kukaan ei osaa sanoa, mikä on hallituksen jäsenten ja viranhaltijoiden virkavastuu tässä tilanteessa, Kiljunen painotti.
Anneli Kiljunen pitää ahdistavana sitä, että hyvinvointialueet jätetään yksin ratkaisemaan sellaisia kysymyksiä, jotka voivat lisätä eriarvoisuutta. Siksi kansallisia päätöksiä palveluvalikoimasta tarvittaisiin mahdollisimman pian, mutta niitä koskeva lainsäädännön valmistelu on vasta alkanut.
Usea hyvinvointialue on toivonut alijäämien kattamisvelvoitteen lykkäämistä, mikä helpottaisi talouden tasapainottamista. Suuren sote-seminaarin paneelissa arvioitiin, että vain kolme hyvinvointialuetta pystyisi kattamaan alijäämät määräajassa, vuonna 2026. Käytännössä vaatimus johtaa useita hyvinvointialueita pohtimaan sitä, ajaako se alas joitakin palveluita, että saisi taloutensa tasapainoon, jolloin se mahdollisesti joutuu rikkomaan lakia.
Kiljunen sanoi myös Hoiva ja Terveydelle, että useat muutosohjelmat etenevät Etelä-Karjalan hyvinvointialueella hyvässä vauhdissa ja etenkin palveluiden johtamisen uudistaminen, jatkuvan parantamisen malli ja integraatio alueella on pitkällä.
– Uudistamme johtamisrakennettamme niin, että kaikkia osapuolia osallistetaan. Hyvinvointialue on osa yhteiskunnan ja alueen kokonaisuutta ja entistä paremmin aiomme hyödyntää kumppanuuksia, yhteistyötä ja vuoropuhelua. Yhteistyö on avainasemassa kaikessa tekemisessä, hän totesi.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee mahdollista kantelua koskevaa asiaa oikeuskanslerille kokouksessaan 27.11. Aluevaltuusto päättää talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 10.12., mikä osaltaan vaikuttaa mahdolliseen kanteluun.
kuva: Mikke Pöyhönen
