Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannuksia aletaan julkaista vaiheittain vuodesta 2025 alkaen. Yksikkökustannuksilla tarkoitetaan esimerkiksi ikääntyneiden hoivavuorokauden kustannusta tai yhden 20 minuutin kestävän lääkärin vastaanottopalvelun tuottamista.
Ensimmäisenä julkaistaan kustannustietoja lastensuojelun laitospalveluista, iäkkäiden ympärivuorokautisesta palveluasumisesta, vammaisten ympärivuorokautisesta palveluasumisesta, iäkkäiden kotihoidosta sekä perustason vastaanottopalveluista (esim. lääkäri- ja hoitajavastaanoton käynnin yksikkökustannus).
– Nämä ovat kustannuksiltaan suurimpia eriä sote-menoissa, joten näiden kustannusten selvittäminen on mielenkiintoista. Ajatuksena on myös se, että halutaan kehittää perustason toimintaa, ja siksi mukana laskennassa on myös perustason vastaanottopalvelut. THL kerää tietoja sairaaloiden tuottavuudesta, joten erikoissairaanhoidon kustannuksista meillä on paljon enemmän tietoa kuin peruspalveluista, sanoo hankepäällikkö Hanna Nevala valtiovarainministeriöstä Hoiva ja Terveydelle.
Vertailukelpoisuutta parannetaan
Laskennan tavoitteena on löytää yhtenäinen tapa laskea palveluiden kustannuksia, mikä parantaa hyvinvointialueiden välistä vertailua.
– Vaikka hyvinvointialueet raportoivat taloustietonsa valtiokonttorille yhdenmukaisin periaattein, saattaa alueiden välillä olla joitain raportointiin liittyviä eroja. Hankkeen aikana kehitetään yhdenmukaisia raportointikäytänteitä sekä alueille annettavia ohjeita.
Laskennan tulosten tulkintaa ei Nevalan mielestä kannata tehdä suoraviivaisesti.
– Jos jollakin hyvinvointialueella yksikkökustannukset ovat korkeammat kuin muissa, ei se välttämättä tarkoita, että alue on tehottomampi kuin toinen. Taustalla voi olla monta erilaista tekijää.
Vertailu yrityksiin on vielä haastavaa
Nevalan mielestä julkisen tuotannon vertailu yksityiseen tuotantoon on askelta haastavampaa, mutta jatkossa tällaista vertailua halutaan tehdä.
– Kun nyt laskemme yksikkökustannuksia, kaikki kustannukset järjestämisvelvoitteesta on hyvinvointialueiden tilinpäätösaineistossa mukana. Yrityksistä taas katsomme ostopalvelun hintaa. Meidän pitäisi päästä tunnistamaan järjestämisen kustannuksia, jotta vertailu hyvinvointialueen palveluiden hinnan ja ostopalveluiden välillä onnistuisi.
Parhaillaan selvitetään myös hyvinvointialueiden järjestämisvelvoitteesta aiheutuvia kustannuksia.
– Tästä ei ole vielä yhdenmukaista näkemystä. Lähtökohtana meillä on hyvinvointialueiden lakisääteiseen järjestämisvastuuseen kuuluvat velvoitteet. Järjestämistyötä on esimerkiksi se, että viranomainen arvio asiakkaan palvelutarpeen ja myöntää tietyn määrän palveluita. Helposti järjestämisen kustannus sekoittuu tuotannon tukipalveluihin ja sitäkin pohdimme hankkeen yhteydessä.
Tavoitteena on saada kaikki AURA-palveluluokkien kustannukset selville
Hanke kestää vuoden 2026 helmikuuhun saakka. Tavoitteena on saada siihen mennessä mahdollisimman monen hyvinvointialueiden laskennassa käytettävän AURA-palveluluokan kustannukset käymään läpi. Näitä palveluluokkia on liki 70.
– Tarkoituksena on käydä läpi laskentamenetelmät ja validoida aineisto. Sen jälkeen näitä tietoja tuotetaan joka vuosi hyvinvointialueittain. Tietoja voidaan jatkossa hyödyntää hyvinvointialueilla ja niiden ohjauksessa ministeriöissä, Nevala sanoo.
Hyvinvointialueiden välinen vertailu voi herättää kysymyksiä myös niistä tavoista, millä tavalla ne palveluita tuottavat, jos aineistosta löytyy poikkeavia tietoja. Yksi hyöty voi olla se, että hyvinvointialue löytää vertailun avulla parempia tapoja palveluiden tuottamiseen.
– Yksikkökustannuksen määrittäminen on ensimmäinen askel kustannusvaikuttavuuden arviointiin. Vaikuttavuuden mittareita pitää myös saada tähän aineistoon ja yhdenmukaistaa hyvinvointialueiden välillä. Kun näitä yksikkökustannuksia yhdistetään Hilmo-rekistereihin, pystytään katsomaan hoitopolkuja yksilötasollakin sekä sitä, minkälaisia kustannuksia hoitopolkuihin liittyy ja millaisia tuloksia hoidoista on. Yksikkökustannusten laskennasta on hyötyä monesta näkökulmasta.
Elokuussa 2024 käynnistyi myös yksikkökustannuslaskentaan keskittyvän verkoston toiminta. Selvittämistyötä tekevät yhteistyössä valtiovarainministeriö (VM), sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Mukana on alan johtavia asiantuntijoita yliopistoista.
Talousraportoinnin käsikirja löytyy täältä: https://www.valtiokonttori.fi/maaraykset-ja-ohjeet/hyvinvointialueiden-ja-hyvinvointiyhtymien-talousraportoinnin-kasikirja-hva-aura/
Taloudesta ja kustannuksista keskustellaan myös Suuressa sote-seminaarissa 12.11.
kuva: Shutterstock
