Kuntalehti: Hallinto-oikeus ei ottanut Ylä-Savon sote-kiinteistöjen vuokrasopimuksia käsittelyyn
Itä-Suomen hallinto-oikeus ei lähtenyt tutkimaan sitä, onko kaikki mennyt oikein, kun Pohjois-Savon hyvinvointialue siirsi sote-kiinteistöjen vuokrasopimuksia Ylä-Savon Sotelta omalle kontolleen. Kiinteistöjen omistajista Iisalmi ja Sonkajärvi valittivat hyvinvointialueen aluehallituksen syksyllä 2022 tekemistä päätöksistä hallinto-oikeuteen.
Kuntien mielestä aluehallitus oli tulkinnut voimaanpanolakia väärin, kun se oli käsitellyt kuntien Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle vuokraamia rakennuksia voimaanpanolain 25 §:n mukaisina siirtyvinä vuokrasopimuksina. Kunnat olisivat halunneet vuokrata tilat hyvinvointialueelle suoraan voimaanpanolain 22 §:n mukaisina tiloina ja uusilla ehdoilla.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutkinut kuntien tekemiä aluevalituksia tältä osin. Maaliskuun alkupuolella antamassaan ratkaisussa Itä-Suomen hallinto-oikeus muistutti, että voimaanpanolaista johtuvat sopimuserimielisyydet käsitellään hallintoriita-asioina markkinaoikeudessa.
Mehiläinen käynnisti tekonivelleikkaukset Jyväskylässä
Mehiläinen on aloittanut tekonivelleikkaukset Jyväskylän lääkärikeskuksen yhteydessä toimivassa sairaalassaan tammikuussa. Investoinnin suuruus on kokonaisuudessaan lähes puoli miljoonaa euroa. Tekonivelleikkaustoiminta on käynnistynyt onnistuneesti. Kauempana asuvien hoitoon pääsyä nopeuttavat hybridivastaanotot.
– Tekonivelleikkaustoiminnan käynnistäminen on merkittävä investointi, joka tukee myös sairaalamme muuta toimintaa. Näemme tekonivelleikkausten kysynnän kasvavan tulevaisuudessa ja on hienoa, että pystymme tarjoamaan leikkauksia nyt myös Keski-Suomen alueen asiakkaille paikallisesti, iloitsee Mehiläinen Jyväskylän yksikönjohtaja Mila Korhonen.
Jyväskylän lisäksi Mehiläisellä on tekonivelleikkausyksiköitä Helsingissä, Turussa, Vaasassa, Kuopiossa ja Oulussa.
Yleisin syy tekonivelleikkauksille on elämänlaatua heikentävä nivelen kipu ja toiminnan vajaus, jota ei muilla hoitokeinoilla saada lievitettyä.
Mehiläisessä on käynnistetty myös tekonivelleikkauksiin liittyvät hybridivastaanotot, joissa ortopedi osallistuu asiakkaan fyysiselle fysioterapeutin vastaanotolle videoyhteyden välityksellä. Hybridivastaanotoista hyötyvät etenkin ne, joilla matka ortopedin vastaanotolle on pitkä.
– Tärkein ero hybridivastaanoton ja normaalin etävastaanoton välillä on se, että hybridivastaanotolla on ammattilainen läsnä molemmissa päissä. Nivelen tutkiminen onnistuu näin luotettavasti ja hoitosuunnitelma voidaan tehdä tiedon siirtyessä potilaan, fysioterapeutin ja ortopedin välillä luontevasti. Tiivis yhteistyö ammattilaisten välillä jo alkuvaiheessa helpottaa yhteistyötä myös jatkossa esimerkiksi leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen osalta, hän jatkaa.
– Hoitoarvioon kannattaa hakeutua matalla kynnyksellä ja tekonivelleikkaukseen pääsee meillä tarvittaessa nopeasti. Ajanvaraus fysioterapeutin ja ortopedin tekonivelvastaanotolle käy helpoiten asiakaspalvelukeskuksestamme, Korhonen päättää.
Ensimmäiset tekonivelleikkaukset tehtiin Jyväskylän Mehiläisessä 15.1.2024.
Mediuutiset: Varha avasi perusterveydenhuollon ensimmäisen digihoitopolun – Kohteeksi valikoitui tyypin 2 diabetes
Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) on ottanut asiakaskäyttöön perusterveydenhuollon ensimmäisen digihoitopolun. Digihoitopolun kohteeksi valittiin tyypin 2 diabetes, sillä sairaus koskettaa monia. Varsinais-Suomen alueella on tällä hetkellä noin 33 000 diagnoosin saanutta henkilöä, joista 4 000 asuu Vakka-Suomessa.
Digihoitopolku onkin tällä hetkellä käytössä Vakka-Suomen kunnissa eli Uudessakaupungissa, Taivassalossa, Kustavissa, Vehmaalla, Pyhärannassa, Laitilassa, Maskussa, Mynämäessä ja Nousiaisissa.
Digihoitopolku on hyvä esimerkki palvelun käyttöönotosta ja testaamisesta yhdellä alueella. Tämän jälkeen palvelu on helpompi ottaa käyttöön muilla alueilla, jotta pääsemme yhtenäisiin toimintatapoihin”, toteaa tiedotteessa Varhan avoterveydenhuollon johtaja Suvi Vainiomäki.
Suunnittelija Taru Haijanen Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeesta korostaa, että digihoitopolku ei poista vastaanottokäyntejä vaan täydentää niitä.
Kiireetöntä hoitoa tarvitseva tyypin 2 diabetesta sairastava voi halutessaan hyödyntää digihoitopolkua tiedon ja avun hakemiseen sekä hoitotarvikkeiden tilaamiseen sen sijaan, että jonottaisi puhelinajanvaraukseen. Myös vastaanottokäynnillä tarvittavat lääkitys- ja vointikyselyt on mahdollista täyttää hoitopolulle ennakkoon, jolloin tapaamisessa päästään suoraan asiaan.
– Me ammattilaiset saatamme olettaa, että ihmiset haluavat aina mieluiten vastaanotolle. Mutta digipalveluita käyttävien määrä kasvaa koko ajan ikäihmistenkin keskuudessa. Esimerkiksi Kustavi, jossa asuu paljon iäkkäitä, on lähtenyt innolla mukaan, Vakka-Suomen avoterveydenhuollon ylihoitaja Maija Hannula sanoo.
Jos digipolku ei tarjoa sopivaa vastausta, asiakas voi lähettää viestin diabeteshoitajalle. Diabeteshoitaja vastaa viestiin kolmen arkipäivän sisällä.
