Lääkärihelikopterien toimintaympäristössä tapahtuu paljon erilaisia muutoksia, joilla on vaikutusta Finnhemsin toiminnan suunnitteluun. Näistä suurimpia ovat Suomen sairaalaverkon uudelleen järjestely. Lisäksi hoitomuodot ovat kehittyneet ja väestön sairastavuudessa on tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat lääkärihelikopterien tehtäviin.
Terveydenhuollon murros ja sitä kautta säästötoimetkin ovat iskeneet ensihoitoon.
– Keskeistä on se, mikä on ympärivuorokautisten päivystystä tarjoavien sairaaloiden määrä ja valmiusaste. Tämä vaikuttaa ensihoitoon ja sitä kautta lääkärihelikopteritoimintaan, sanoo anestesiologian erikoislääkäri ja ensihoitolääketieteen dosentti Markku Kuisma.
Päivystysten vähentämisen seurauksena lääkärihelikopterien lennot voivat lisääntyä tai lennot ovat pidempiä kuin aiemmin, kun laajan päivystyksen sairaala sijaitsee aiempaa kauempana. Kaikkein vaativimmat toimenpiteet on keskitetty yliopistosairaaloihin.
”Lääkärihelikopteri ei korvaa sairaalan alittunutta valmiustasoa”
Finnhemsin toimitusjohtajan Jari Huhtisen mukaan väestön kehitys alueilla vaikuttaa lääkärihelikopterin tehtäviin tulevaisuudessa.
– Väestömme keskittyy kasvukeskuksiin ja samalla sairaalaverkkoa karsitaan. Lääkärihelikopteritoimintaa pitää jatkuvasti kehittää ja tarkastella koko verkoston näkökulmasta, miten se parhaiten palvelee terveydenhuoltopalveluita.
Vuonna 2024 Finnhemsin kuljetusten määrä kasvoi 21 prosenttia edellisvuodesta ja oli kaikkiaan 604 kuljetusta kun niitä oli 501 vuonna 2023.
– Määrän kasvun taustalla on tukikohtien henkilökunnan ja vastuulääkäreiden aktiivinen työ lääkärihelikopteritoiminnan kehittämisessä. Jossain määrin tehtävämäärissä näkyy sairaaloiden valmius ja esimerkiksi Itä-Suomessa on jonkin verran ollut sairaaloiden välillä tehohoitoa edellyttävien keskosvauvojen kuljetuksia. Sairaalasta toiseen tapahtuvia ensihoidon kuljetuksia oli kaikkiaan toistasataa, Huhtinen jatkaa.
Kuisma sanoo, että lääkärihelikopteritoimintaa ei ole luotu sitä varten, että se korvaisi sairaalan takapäivystystä tai muuta järjestelyä.
– Siksi sairaaloissa pitää olla takapäivystäjä ja valmius poikkeustilanteisiin. Lääkärihelikoptereilla on tässä toiminnassa oma roolinsa, eikä sillä voida kompensoida sairaalan alittunutta valmiustasoa, Kuisma painottaa.
Miten potilastyypit ovat muuttuneet?
Vaikka lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hoitama potilasmäärä on koko ensihoidon mittakaavassa pieni, he ovat kaikkein vakavimmin äkillisesti sairastuneita ja vammautuneita.
Lääkärihelikopteri kuljettaa usein lähimpään sairaalaan potilaita, jotka vaativat nopeasti tehohoitoa tai leikkausta. Lääkärihelikopteri hälytetään potilaan henkeä uhkaaviin tilanteisiin, yhden tai useamman potilaan vakaviin onnettomuuksiin tai tilanteisiin, joissa potilas sijaitsee vaikeakulkuisessa paikassa. Sydänpysähdykset, tapaturmat ja aivovammat ovat yleisimpiä syitä kutsua lääkärihelikopteri paikalle.
Markku Kuisma kertoo, että vakavien liikenneonnettomuuksien ja työtapaturmien määrä on vähentynyt, joten näiden osalta Suomessa on tapahtunut positiivista kehitystä. Lisäksi sydäntautien hoidossa on tapahtunut väestössä edullisia muutoksia, eikä vakavia sydäntapahtumia tule lääkärihelikopterin kuljetettaviksi siinä määrin kuin kymmenen vuotta sitten.
– Vakavia myrkytyksiä on sama määrä kuin ennemmin. Aiemmin myrkytykset olivat yhden huumaavan aineen aiheuttamia mutta tänään kyseessä on lähes poikkeuksetta sekamyrkytys. Lisäksi sairaalan ulkopuoliset synnytykset ovat lisääntyneet viime vuosina, kuvaa Kuisma potilastyyppien muutoksia.
Lisäksi kuljetuksiin vaikuttaa aivoinfarktin hoitomuotojen kehittyminen.
– Aivoinfarktien hoitomahdollisuudet ovat lisääntyneet ja nykyään useimmille potilaille pystytään tekemään liuotushoito keskussairaalassa. Jos kyseessä on valtasuonen tukos, on toimenpiteenä mekaaninen hyytymän poisto (trombektomia) yliopistosairaalassa. Nämä ovat niitä potilaita, jotka pitää saada nopeasti kuljetettua yliopistosairaalaan, koska toimenpide vaatii erityisosaamista, Kuisma sanoo.
Väestön ikääntyminen lisää lääkärihelikopterin palveluiden tarvetta, erityisesti aivoverenkierron häiriöiden osalta. Kotona asuu entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä, joilla voi olla monia sairauksia. Heistä monet eivät enää hyödy raskaasta tehohoidosta.
– Päivystävän lääkärin toiminnassa korostuu hoidon rajaaminen ja inhimillisyys. Hänen täytyy kartoittaa mahdollisuuksien rajoissa, mikä on potilaan toipumisennuste ja toimintakyky. Näitä päätöksiä lääkäri joutuu tekemään entistä enemmän, Kuisma kertoo.
Kaakkois-Suomi saadaan lääkärihelikopterin palvelun piiriin
Finnhems tavoittaa lääkärihelikoptereillaan 70 prosenttia suomalaisista 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Tukikohtien sijaintipaikat ovat Vantaa, Turku, Tampere, Seinäjoki, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Syksyllä 2025 uusi tukikohta avautuu Kouvolaan.
Finnhemsin toiminnan maantieteellistä kattavuutta on analysoitu aiempien kuljetusten datan pohjalta. Lisäksi valtion rahoittamassa tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, mikä on todennäköinen tarve lääkärihelikoptereille kansalaisten sairastavuuden ja heidän sijoittumisensa näkökulmasta.
– Tutkimukset osoittavat, että Kaakkois-Suomessa on ollut selkeä vajaus lääkärihelikopteripalvelujen saavutettavuudessa. Nyt lääkärihelikoptereille valikoidut potilaat saadaan sieltä palvelun piiriin. Se, mihin Kaakkois-Suomen potilasvirrat ohjautuvat, on päivystävän lääkärin hoidollinen ohjaus, mihin vaikuttaa alueellisten sairaaloiden päivystysten valmius, esimerkiksi se, onko sairaalassa leikkaussali varattuna vai ei, Huhtinen sanoo.
Kaakkois-Suomi kuuluu Husin yhteistoiminta-alueeseen. Markku Kuisma arvioi, ettei tukikohdan avaaminen vaikuta merkittävästi potilaiden määrään, sillä potilaiden kuljetustapa vain muuttuu ambulanssista helikopteriin. Jatkossa mietitään, ketkä potilaat on järkevää kuljettaa helikopterilla ja kun näin tapahtuu, se vapauttaa ambulanssin muuhun käyttöön.
– Lisäksi potilaita siirretään Helsinkiin Husiin, ja näiden kuljetusten määrä lisääntynee. Tämä on järkevää sekä kapasiteetin ja potilaan hoidon kannalta. Hyvinvointialueiden kanssa on sovittu ne potilasryhmät, joiden hoito keskitetään yliopistosairaalaan. Lisäksi potilassiirtoihin vaikuttaa tehohoito- ja leikkaussalikapasiteetin mahdollinen ylikuormittuminen alueilla, Kuisma toteaa.
Husin Siltasairaalan avaaminen vuonna 2023 sujuvoitti kuljetuksia. Sitä ennen Kolmiosairaalaan laskeutunutta helikopteria varten piti järjestää ambulanssi, joka vei potilaan Töölön sairaalaan. Nyt potilaat jäävät Meilahteen tai menevät lähellä olevaan Lastensairaalaan.
– Vakavasti loukkaantuneen potilaan hoitamisen potilasturvallisuuden kannalta on hyvä, ettei hänelle tule lisäkuljetuksia, joten Siltasairaala on huomattavasti sujuvoittanut toimintaa, Kuisma sanoo.
Valtakunnallinen koordinaatiokeskus tehostaisi toimintaa
Äskettäin julkaistiin raportti lääkärihelikopterijärjestelmän kehittämisestä, jossa otetaan kantaa myös uuden kaluston hankintaan. Strategian osalta raportissa todetaan, että lääkärihelikopterit ovat tärkeä osa Suomen valmiusjärjestelmää normaalioloissa ja poikkeustilanteissa.
– Lääkärihelikopteritoiminnan kehittämisessä on potentiaalia ja raportissa esitetään toimenpiteitä siitä, miten potentiaalia voidaan hyödyntää, Huhtinen sanoo.
Raportissa esitetään valtakunnallisen koordinaatiokeskuksen perustamista, jonka jäseninä olisivat terveydenhuollon ammattilaiset.
– Näin voitaisiin tehokkaammin kohdentaa järjestelmää haluttuun suuntaan. Samalla voidaan integroida järjestelmää syvällisemmin sairaalaverkostoon. Pitkällä aikavälillä lääkärihelikopterien tekemät kuljetukset ja sairaalasiirrot tulisivat lisääntymään, arvioi Huhtinen.
kuvat: Finnhems
Lue myös: https://hoivajaterveys.fi/tyoryhma-ehdottaa-kymmenen-laakarihelikopterin-hankintaa-finnhemsille/
