Yksityisten terveyspalvelujen markkinat ovat voimakkaasti keskittyneet Suomessa yrityskauppojen myötä. Kilpailutilanne on huomattavasti heikompi haja-asutusalueilla kuin suurissa kaupungeissa. Kela-korvaus ei ole merkittävästi vaikuttanut palveluiden kysyntään, mutta vahvemmin kohdistettuna se voisi ohjata markkinoita.
Yksityinen terveyspalveluala on merkittävä osa Suomen taloutta ja terveyspalvelujärjestelmää. Terveyspalvelualan yritysten tuotos kasvoi 227 prosenttia eli yli kolminkertaiseksi vuosina 2000–2022. Samalla ajanjaksolla kansantalous kasvoi 35 prosenttia eli reilulla kolmanneksella.
– Kasvanut kysyntä on houkutellut alalle pääomasijoittajia. Lukuisat yrityskaupat 1990-luvulta lähtien ovat keskittäneet yksityisten terveyspalveluiden markkinarakennetta. Tämä on herättänyt huolta yritysten kilpailun heikentymisestä ja hintojen kohoamisesta, sanoo Kelan erikoistutkija Riina Hiltunen, joka tutki yksityisitä lääkäripalvelumarkkinaa väitöstutkimuksessaan.
Väitös on kokonaisuudessaan luettavissa täällä
Tutkija vastasi Hoiva&Terveyden kysymyksiin näin:
Onko kilpailu lääkäripalveluyritysten kesken heikentynyt? Onko hintojen ilmoittaminen vaikuttanut siihen?
– Pitkällä aikavälillä markkinarakenne on keskittynyt niin yrityskauppojen kuin suurempien yritysten muita nopeamman orgaanisen kasvun myötä. Omassa tutkimuksessani tämä kysymys jäi vähemmälle, mutta KKV:n laajamittaisessa selvityksessä vuodelta 2020 todetaan, että markkinat ovat keskittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana voimakkaasti ja kolmen suurimman yrityksen (Mehiläinen, Terveystalo ja Pihlajalinna) markkinaosuus on moninkertaistunut.
Hintojen läpinäkyvyyden lisäämisellä voidaan oman tutkimukseni mukaan lisätä yritysten välistä hintakilpailua etenkin standardoiduissa palveluissa: Oma tutkimukseni kohdistui MRI-kuvantamisiin, joissa hintojen havaittiin laskevan 11 % hintojen julkaisemisen seurauksena.
Onkin todennäköistä, että hintojen läpinäkyvyydellä voidaan saavuttaa hyötyjä juuri magneettikuvauksen kaltaisissa ”standardoiduissa” palveluissa, esimerkiksi labroissa ja kuvantamisissa. (Englanniksi puhutaan myös ”shoppable” eli shoppailtavissa olevista palveluista. Tällä viitataan siihen, että palvelun tarve ei ole esimerkiksi kiireinen – tällöin potilas ei jää etsimään tietoa vaan kiirehtii hoitoon – ja myös siihen, että palvelut ovat keskenään vertailukelpoisia.) Aiemmissa tutkimuksissa esimerkiksi lääkäripalvelujen osalta hintojen läpinäkyvyyden lisääminen ei ole johtanut yhtä mittaviin hyötyihin kuin standardoiduissa palveluissa, ja selitys liittyy juuri lääkäreiden keskinäisen vertailun hankaluuteen.
Kohteena olevan palvelun lisäksi hintojen julkaisemisen vaikutukset riippuvat useista muista seikoista, kuten hintajulkaisun tavasta, lähtötilanteesta informaation määrän suhteen, markkinoiden kilpailutilanteesta sekä siitä, onko potilailla kannustimet hintojen vertailuun. Erityisesti viimeinen taas riippuu keskeisesti siitä, onko potilaalla yksityinen vakuutus.
Tutkimuksesi mukaan lääkärien palkkioihin vaikutti eniten se, minkä yhtiön palveluksessa hän on ja miten laajan valikoiman palveluja yhtiö tarjoaa. Miten isoja erot ovat? Mitkä yhtiöt erottuvat vertailussa?
– Yleislääkärin hintavaihtelusta 56 % selittyi lääkärin työskentely-yrityksellä, 11 % toimipisteellä ja 20 % lääkärillä. Hinta vaihtelee 5,6 euroa sen mukaan, miten laaja palveluvalikoima on (laaja valikoima = korkeampi hinta). Mielenkiintoisia olivat myös lääkärin ominaisuuksiin liittyvät yhteydet: Päätoimisesti yksityisellä sektorilla työskentelevän lääkärin hinta oli 6,56 euroa korkeampi kuin sivutoimisesti työskentelevän. Lisäksi kokeneemmat lääkärit perivät matalampaa hintaa (hintaero kokeneimman ja kokemattomimman välillä 3,62 euroa). Tämä selittynee sillä, että voitontavoittelun motiivit vähenevät kokemuksen karttuessa (ja asuntolainan pienentyessä).
Kela-korvauksen vaikutus palveluiden kysyntään riippuu korvaustasosta, ja korvattavuuskriteerit rajoittavat palvelukehitystä
Kelan maksamat sairaanhoitokorvaukset vaikuttavat tutkimuksessa haastateltujen terveysalan yritysten ja sidosryhmien mukaan varsin vähän yksityisten terveyspalveluiden kysyntään yleisesti. Tämä johtuu siitä, että nykyisin potilaalle jää korvausten jälkeen edelleen huomattava summa maksettavaa. Korvauksen vaikutus kysyntään on merkittävä vain joissain poikkeustapauksissa.
Haastatellut asiantuntijat arvioivat, että pieni korvaustason lasku ei saa yrityksiä laskemaan hintoja, mutta pienikin korvaustason nosto saa yritykset nostamaan hintoja.
Sairaanhoitokorvaukset voivat sen sijaan asiantuntijoiden mukaan vaikuttaa yritysten tuotantopäätöksiin ja investointeihin. Korvaukset ovat ohjanneet tuotantoa sellaisiin palveluihin, joista on maksettu suurempia Kela-korvauksia. Korvattavuus viestii myös asiakkaalle siitä, että palvelu on katsottu lääketieteellisesti vaikuttavaksi.
– Korvattavuuskriteerit ohjaavat terveysmarkkinoita kohti määrättyä palveluvalikoimaa, koska yritykset pyrkivät tuottamaan korvattavia, luotettaviksi koettuja palveluita. Toisaalta uusien, entistä vaikuttavampien palveluiden kehittäminen saattaa hidastua, jos ne jäävät korvattavuuden ulkopuolelle, kertoo Hiltunen.
Asiantuntijoiden mukaan korvausten ohjausvaikutusta voitaisiin lisäksi hyödyntää tietoisemmin kohdentamalla korvauksia terveyspoliittisesti tärkeiksi tunnistettuihin palveluihin.
– Hallituksen uunituore Kela-korvausuudistushan pyrkii juuri kohdistamaan korvaukset palveluihin, joiden saatavuus julkisessa terveydenhuollossa on heikkoa. Samalla pitää kuitenkin varmistaa, että kuluttajilla on kannustimet sekä riittävästi tietoa tuottajien vertailuun. Muuten vaarana on, että korvausten korotukset valuvat hintoihin, Hiltunen tiivistää.
Lisäksi asiantuntijat korostavat, että Kela-korvausten uudistuksia tulee arvioida osana koko palvelujärjestelmää.
Kuva: Shutterstock
