MTV: Lääkäriliitto ehdottaa omalääkärijärjestelmää sote-ongelmiin.
Suomen perusterveydenhuollon järjestelmä pitäisi muuttaa niin, että jokaisella potilaalla olisi omalääkäri, katsoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen.
MTV:n Huomenta Suomessa vierailleen Aaltosen mukaan omalääkärijärjestelmä kannustaisi lääkäriä toimimaan tavalla, joka olisi tarkoituksenmukainen sekä hänelle itselleen, potilaalle sekä yhteiskunnalle.
– Uskon, että kun lääkäri pystyy vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin, se on kaikkien kannalta miellyttävämpää ja tehokkaampaa.
Aaltonen arvioi, että omalääkärijärjestelmässä lääkärille jäisi enemmän aikaa potilaan hoitamiseen.
Tällä hetkellä lääkärien aikaa kuluu erilaisiin paperitöihin, kuten lausuntojen kirjoittamiseen.
– Valitettavasti näin on. Tietotekniikka ei ole vielä kauheasti tehostanut terveydenhuollon toimintaa. Siellä olisi paljon kehitettävää, ja osasta lausuntoja ja todistuksia pitäisi päästä kokonaan eroon.
Omalääkärijärjestelmä voisi Aaltosen näkemyksen mukaan olla joko julkisen tai yksityisen palvelun tuottama, kuten muissakin maissa.
Turun Sanomat: Hyvinvointialueiden tietosuojassa puutteita, henkilötietoja siirretään suojaamatta
Kuudella suomalaisella hyvinvointialueella ja sadoilla yksityisillä sote-sektorin organisaatioilla on riskialtis tapa lähettää tai vastaanottaa salassa pidettäviä henkilötietoja ilman toisen osapuolen tunnistamista, kertoo Suomen turvaposti Oy. Tiedotteessa kerrotaan, että sähköposteissa lähetetään usein www-linkki, jonka ensimmäinen klikkaaja pääsee käsiksi salassa pidettäviin henkilötietoihin riippumatta siitä, onko viesti hänelle tarkoitettu.
– Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan hyvinvointialueilla on käytössä riskialtis lähetystapa, joka voi vaarantaa noin 680 000 suomalaisen sosiaali- ja terveystietojen salassapidon, kertoo tietoturva-alalla yli 20 vuotta työskennellyt Markku Vettenniemi.
Keski-Uudenmaan, Kymenlaakson ja Lapin hyvinvointialueet puolestaan tarjoavat internetsivullaan asiakkaille luottamuksellisten henkilötietojen lähetyslomakkeen, jonka käyttäjä voi esiintyä toisen henkilön nimissä, sillä lomakkeen lähettäjää ei tunnisteta. Sama ongelma on myös Kelalla ja THL:llä, jotka ovat sote-sektorin suunnannäyttäjiä. Mehiläinen puolestaan on suurin yksityinen terveysalan toimija, jonka vastaavalta lomakkeelta puuttuu tunnistaminen.
– Viestin avaajan tunnistaminen puuttuu laajasti myös sote-sektorin ulkopuolella, ja se on johtanut kiusallisiin tilanteisiin, esimerkiksi kokonimikaimalle tarkoitetun virallisen avioeroilmoituksen saamiseen sähköpostilla, tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen kertoo.
Järvisen mukaan tunnistamisen toteutus olisi kuitenkin helppoa.
– Esimerkiksi verkkokaupoissa pankkitunnusten ja mobiilivarmenteen käyttö on jo pitkään ollut arkipäivää.
EU:n tietosuoja-asetus sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä edellyttävät salassa pidettävien henkilötietojen sähköisessä siirrossa osapuolten tunnistamista. Mainituista tietosuojariskeistä on informoitu tietosuojavaltuutetun toimistoa ja kyberturvallisuuskeskusta.
Lääkärilehti: THL:n muutosneuvottelut: Kymmenen lääkäriä jättää laitoksen
THL ilmoitti irtisanovansa 93 työntekijää. Sopeutustarve on noin 12 miljoonaa euroa. Eläköitymisten, määräaikaisuuksien lopettamisten ja liikkeenluovutusten vuoksi laitos vähentää 206 henkilöä ja noin 182 henkilötyövuotta. Aluksi THL:n suunnitelmissa oli vähentää enintään 200 henkilöä, eli noin 15 prosenttia laitoksen nykyisestä henkilöstöstä. Eläköitymisten, määräaikaisuuksien lopettamisten ja liikkeenluovutusten vuoksi laitos vähentää 206 henkilöä ja noin 182 henkilötyövuotta.
– THL:n yt-neuvottelujen tulos ei ole kauhean yllättävä, kertoo lääkärien varapääluottamusmies, tutkimusprofessori Markus Perola (Akava/Juko/SLL). Irtisanottuja on vähemmän kuin alun perin ajateltiin, mutta huonolta määrä näyttää hänestä nytkin.
Perolaa hämmästyttää, että THL:stä haluttiin vähentää tehtäviä, joihin on rahoitus. Kansantautien ja muistisairauksien tutkimusta supistetaan paljon ja genetiikan tutkimus lopetetaan kokonaan. Hänestä on erikoista, että lopetetaan menestyviä tutkimuslinjoja, jotka ovat maailmallakin kuuluisia.
Tarkoituksena on siirtää yliopistoille tutkimuksia, joihin on jo olemassa Suomen Akatemian tai EU:n rahoitus. Tämä koskee kymmeniä työntekijöitä, joiden projekteista joudutaan nyt neuvottelemaan.
– Toivotaan, että neuvottelut yliopistojen kanssa sujuvat hyvin. Kyseessä on miljoonia euroja, jotka olisivat siirtymässä THL:ltä muille toimijoille. Jos neuvottelut eivät jostakin byrokraattisesta syystä sattuisi onnistumaan, tämä raha menetetään.
THL keskittyy tulevaisuudessa Perolan mukaan entistä enemmän rekisteritutkimuksiin. Hänestä THL on silloin kaukana entisestä Kansanterveyslaitoksesta, jonka juurille laitos perustettiin Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yhdistyttyä.
Kyselytutkimuksella ei esimerkiksi saada luotettavasti selvää, mihin suuntaan suomalaisten painoindeksi tai veren kolesterolipitoisuus on kehittymässä. Rekisteritutkimuksella näitä ei pystytä selvittämään lainkaan.
Kouvolan Sanomat: Kouvolalaiset ovat järjestämässä Ratamo-mielenosoitusta Helsinkiin
Helsinkiin suunnitellaan Ratamokeskuksen yöpäivystystä puolustavaa mielenosoitusta. Tapahtumaa järjestävä Taru Salmi kertoo, että ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Asiaan vaikuttaa eduskunnan kesätauko, joka kestää kesäkuusta syyskuuhun. Mielenosoitus järjestetään Eduskuntatalolla.
– Yritämme saada selvyyttä siihen, missä vaiheessa eduskunta käsittelee lakiesitystä.
Linjaus Ratamon yöpäivystyksen lopettamisesta tehtiin hallituksen kehysriihessä. Kehysriihen tulosten pohjalta laaditaan hallituksen lakiesitys.
Salmen mukaan pohdinnassa on myös se, järjestetäänkö mielenosoitus arkipäivänä vai viikonloppuna. Kansanedustajien työ eduskunnassa ajoittuu arkipäiville.
– Jos mielenosoitus järjestetään viikonloppuna, saamme varmasti enemmän kouvolalaisia paikalle kuin arkena.
Salmi oli järjestämässä myös viime lauantain mielenosoitusta Kouvolassa. Tapahtuman aluksi ihmiset kokoontuivat Kouvolan torille, missä kuultiin puheita. Tämän jälkeen marssittiin Ratamon luo.
Mielenosoituksen yhteydessä Helsingissä on tarkoitus luovuttaa adressi, jossa vaaditaan Ratamon yöpäivystyksen säilyttämistä. Nimiä on kerätty sekä verkossa että paperisilla adresseilla.
Verkkoadressin on allekirjoittanut keskiviikkoon mennessä noin 18 000 henkilöä. Salmi arvioi, että paperiadressit mukaan laskettuna allekirjoituksia on tullut yhteensä 25 000–30 000.
Salmi sanoo yllättyneensä monta kertaa siitä, kuinka paljon ihmiset ovat osallistuneet yöpäivystyksen puolustamiseen.
– Pidämme tärkeänä sitä, että saamme kaikki halukkaat kouvolalaiset mukaan.
