Valmistelutyöryhmän selvityksen mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle ei myönnetä lisärahoitusta. Hyvinvointialue on yksi kuudesta, joka joutuu tiiviimmin valtiovarainministeriön tarkkailuun.
Hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen sanoi tiistaina, että valtiovarainministeriö puristaa hyvinvointialueita hiomaan talouttaan ja palveluitaan ”ennennäkemättömällä tavalla”. Niinpä se ei ole taipunut höllentämään alijäämän kattamisvelvoitetta, eikä lisärahoitustakaan ole luvassa.
Lisärahoitusta pohtineen valmistelutyöryhmän mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ei ole tehnyt sopeuttamistoimista riittäviä päätöksiä. Työryhmän mukaan rahoituksen taso riittää lakisääteisiin palveluihin.
– Työryhmän mukaan rahoituksen taso olisi ollut riittävä, jos olisimme tehneet leikkauksia. Me emme ole voineet kuitenkaan leikata riittävästi palveluista, koska ne ovat lakisääteisiä. Meillä oli myös erityisperusteita selittää alijäämiä, mutta ne kaikki hylättiin, sanoo hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö Hoiva ja Terveydelle.
Hänen mielestään talousongelmien taustalla on valuvika rahoituksen siirtymisessä sekä inflaatiossa ja palkkaratkaisuissa.
– Edellinen hallitus ei pystynyt hahmottamaan hyvinvointialueiden rahoituslaskelmiin liittyviä virheitä, ja nyt ne ovat sylissämme, Aronkytö sanoo.
”Rahoituslaissa on monta toimimatonta mekanismia”
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on ottanut velkaa sata miljoonaa euroa molempina ensimmäisinä toimintavuosinaan lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi.
– Hyvinvointialueen rakenteellinen alijäämä on kymmenen prosenttia menoistamme, eli sen verran tarvitsemme enemmän kuin valtio meille antaa, Aronkytö sanoo.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haki lisärahoitusta peruspalveluiden turvaamiseen 74 miljoonaa euroa vuodelle 2024 ja 74 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Alue sopeuttaa toimintaansa ja lisää tuottavuuttaan 300 miljoonaa euroa vuosikymmenen loppuun mennessä uudistusohjelman avulla, jota on täydennetty loppuvuoden 2024 tiukalla säästöohjelmalla.
Voimakkaasti kasvavana alueena hyvinvointialueen rahoitus paranee tulevina vuosina. Maanantaina julkaistun rahoituslaskelman perusteella Vantaan ja Keravan rahoitus kasvaa 13 prosentilla eli 139 miljoonaa euroa vuoteen 2024 verrattuna.
– Tämä kattaa noin puolet alijäämästämme. Jälkikäteistarkastus pitäisi kuitenkin kohdentua niille hyvinvointialueille, joilla on perusteltu syy tuottaa alijäämää. Jälkikäteistarkastus ei pelasta järjestelmää. Hyvinvointialueiden rahoituslaissa on monta mekanismia, jotka eivät toimi.
”Käynnistettävä kansalaiskeskustelu palveluista”
Timo Aronkytö haluaa kohdistaa katseet tiukemmin hyvinvointialueiden lakisääteiseen palveluvalikoimaan. Aronkydön mielestä hyvinvointialueilla pitää käynnistää kansalaiskeskustelu siitä, mistä palveluista voidaan karsia ja mitä halutaan kehittää.
Timo Aronkytö sanoi Helsingin Sanomille, että ”jos meillä on vuosikymmenen loppuun mennessä 10 prosenttia niukempi palveluvalikoima, silloin pystymme investoimaan uuteen. Jos jäämme tähän, mitä meillä on nyt, emme ole vuosikymmenen loppuun mennessä kehittäneet yhtään uutta tekemisen mallia. On pakko leikata vanhasta, jotta voi tehdä uutta.”
Hänen mielestään nyt on käynnistettävä hyvinvointialueella kansalaiskeskustelu siitä, mitä tämä kymmenen prosenttia voi pitää sisällään ja minkälaisia palveluita kansalaiset tulevaisuudessa haluavat.
– Pitäisi päättää, mitkä ovat ne palvelut, jotka vaikuttavat vähiten ja ohjata ne resurssit muiden palveluiden parantamiseen. Hyvinvointialueet ovat ratkaisu tähän, koska kansalaiskeskustelu käydään alueilla.
kuva: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Timo Aronkytö on yksi Suuren sote-seminaarin puhujista. Varaa paikkasi tapahtumaan täältä: https://events.bonnierbusiness.fi/tuote/12-11-2024-suuri-sote-seminaari/
