Koronavirusepidemia toi yllättäviä haasteita THL:n laaturekisterihankkeeseen. THL on selvittänyt hieman alle kolme vuotta kestäneessä hankkeessa, kuinka terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida. Mukana on ollut myös seitsemän pilottirekisteriä. Hankkeen loppuraportit julkaistiin torstaina.
Hankkeessa on toiminut paljon paitsi lääkäreitä, mutta myös muita terveydenhuollon ammattilaisia. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa sekä THL:ssä on jouduttu tämän vuoden aikana priorisoimaan koronavirukseen liittyvät tehtävät ensisijaisiksi, THL:n ylilääkäri Jonna Salonen sanoo.
Mukana olleista seitsemästä tautikohtaisesta pilottirekisteristä, diabetes, eturauhassyöpä, hiv, iskeeminen sydäntauti, selkäkirurgia, reuma ja psykoosi, erityisesti hiv-rekisterissä mukana olleita tartuntatautien asiantuntijoita on tarvittu koronavirusepidemian suitsimisessa. Unohtamatta THL:n asemaa koronavirusepidemian hoidossa. Asia hidasti hieman työtä, Salonen myöntää.
Koronavirusepidemia on kuitenkin tuonut mukanaan myös tarpeellista tietoa.
– Toisaalta koronavirusepidemia on tuonut paljon tärkeitä havaintoja tullessaan. Esimerkiksi siitä, kuinka tiedot siirtyvät terveydenhuollosta THL:ään, ja tätä asiaa on pystytty tehostamaan todella. Olemme ottaneet isoja askelia eteenpäin monessa asiassa, Salomaa sanoo.
Pilottireksitereitä ei ole voitu koronavirusepidemiassa hyödyntää, mutta rekisteritiedon tärkeys on noussut kyllä esille. Koronavirusepidemiassa on pystytty konkreettisesti hyödyntämään jo pitkään Suomessa toiminutta, laaturekisterihankkeen ulkopuolista tehohoitoon liittyvää tiedonkeruuta.
– Uuden kansallisen tiedonkeruun pystyttäminen ei onnistu nopeasti. On kuitenkin huomattu, että jos on tehty pohjatyö vastaavanlaisessa tapauksessa hyvin ja pitkäjänteisesti, niin poikkeustilanteessa siitä on paljon hyötyä, Salonen sanoo.
Mukana olevat pilottirekisterit ovat tuottaneet tietoa siitä, millaista tietoa kunkin potilasryhmän hoidosta tarvitaan ja miten sitä voidaan kerätä.
THL:n mukaan yhtenäinen, kansallinen laatutieto parantaisi hoidon laatua sekä varmistaisi kansalaisten yhdenvertaisen hoidon koko maassa – unohtamatta kustannussäästöjä.
THL:n ehdotuksen mukaan kansallista laaturekisteritoimintaa pitäisi koordinoida, kehittää ja ohjata keskitetysti. Vuonna 2019 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon laaturekisterien ylläpitäminen on yksi THL:n tehtävistä.
Hankkeelle jatkorahoitus
Perjantaina kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoi Hoiva&Terveydelle, että hanke on saanut 1,4 miljoonan euron jatkorahoituksen. Tällä rahoituksella voidaan turvata jo käynnistetyn toiminnan jatkuminen siihen asti, kunnes saadaan THL:n laaturekisterit määrittävä asetus ja jatkuvaluonteinen rahoitus varmistuu.
Samalla THL:ssä kehitetään tietotuotantoa Suomessa ns. Valtava-hankkeessa siten, että tietoa olisi paremmin käytössä juuri terveydenhuollon suunnittelussa ja johtamisessa niin, että tietojen tuottaminen kuormittaisi mahdollisimman vähän terveydenhuollon ammattilaisia. Hankkeessa on mukana on kaksi projektia, jotka yhdistyvät laaturekisterien toimintaan.
– Hankkeessa tutkitaan esimerkiksi mahdollisuutta kerätä diabetesrekisterissä tarvittavia tietoja Kanta-palveluista. Aiemmin laki ei ole tätä mahdollistanut, mutta nyt olemme päässeet asiaa alustavasti tutkimaan, Salonen sanoo.
