YLE: Ministeri Kaisa Juuso Meri-Lapin sote-ulkoistuksesta: ”Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa siten, että tällainen ulkoistus olisi mahdollista”
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) mukaan nykyinen hallitus aikoo muuttaa sote-järjestämislakia niin, että Meri-Lapin sote-ulkoistuksen kaltainen ulkoistus olisi mahdollista.
– On harmillista, että lainsäädäntöön on viime kaudella tämä ”dead line” annettu, sillä lainsäädäntöä on tarkoitus tällä kaudella muuttaa siten, että tällainen ulkoistus olisi mahdollista, Juuso kirjoittaa sosiaalisessa mediassa.
Juuson mielestä tässä hetkessä sopimusta pitäisi jatkaa muutettuna.
– Voimassa olevan lainsäädännön mukaan Länsi-Pohja Mehiläisen sopimus tulee järjestämislain vastaisena irtisanoa tai mitätöidä viimeistään 31.10.2023 eli ihan kohta. Sopimusta voidaan kuitenkin jatkaa muutettuna siten, että lain vaatimuksia ei rikota, Juuso kirjoittaa.
Uusi Suomi, Lasse Lehtonen: Tässä Petteri Orpon hallitus teki ison sote-virheen
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin diagnostiikkajohtaja, Helsigin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan, että Petteri Orpon (kok) hallitus on tehnyt ison virheen päättämällä jättää sote-uudistuksen arvioinnin vasta vuodelle 2025.
”Pidän soten korjaussarjan viivästymistä isona virheenä, koska hyvinvointialueiden suuret alijäämät tulevat varsin suurella todennäköisyydellä vaarantamaan hallituksen taloustavoitteiden toteutumisen. Tarvitsisimme nyt kipeästi kannustimia tuotannon tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen, jotta väestön terveys voitaisiin kohtuullisin lisäkustannuksin turvata”, kokoomuksen ehdokkaana eduskuntavaaleissa ollut Lehtonen kirjoittaa.
Hän arvioi, että jos hallituksen pitäisi vuonna 2026 valita 5–6 miljardin euron sote-alijäämien kattaminen tai 30 000 sote-työntekijän irtisanominen sote-kulujen vähentämiseksi, päätetään ottaa lisää valtion velkaa, ennen kuin tehtäisi sote-henkilöstön vähentämispäätöksiä juuri ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
Lehtosen mukaan ”Oppositiopuolueet tulevat ennen vuoden 2027 eduskuntavaaleja varmasti ehdottamaan maakuntaveroa ja veroasteen nostoa sote-alijäämien kattamiseksi. Onkin hyvin mahdollista, että sote-korjaussarjan viivästymisestä seuraa lopulta hallituksen epäonnistuminen sekä valtiontalouden tasapainottamistavoitteissa että työn verotuksen keventämisessä”.
Aamulehti: Pirkanmaan hyvinvointialue teettää konsulttiselvityksen kulttuurinsa kehittämiseksi
Pirkanmaan hyvinvointialue tilaa jopa 200 000 euroa maksavan konsulttiselvityksen hyvinvointialueen kulttuurin kehittämiseksi. Hankintailmoituksessa pyydetään tarjouksia ”hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelman toteuttamiseksi organisaatiokulttuurin rakentamisen prosessia koskien”. Kyseessä on puitesopimus, joka ulottuu vuoden 2025 loppuun. Puitesopimuksessa hyvinvointialue ei sitoudu vähimmäisostomääriin.
Halvimman tarjouksen jättänyt konsultti osallistuu tänä vuonna alkavassa projektissa hyvinvointialueen ”uuden tavoitekulttuurin määrittelyyn, toimenpidesuunnitelman laatimiseen, toimenpideohjelman toteuttamiseen sekä viestintäsuunnitelman laatimiseen”.
Tarjouspyynnön laatija, hyvinvointialueen pelastusjohtaja Mika Kontio sanoo, että kyse on kulttuuritutkimuksesta.
– Haluamme, että henkilöstöllä on samantyyppinen arvomaailma tuottaa laadukkaat ja yhdenmukaiset palvelut.
Helsingin Sanomat, lukijan mielipide: Sote-uudistuksen valuvika voitaisiin vielä korjata
Sote-uudistus on epäonnistunut tavoitteissaan. Uuden lain myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen siirtyi kunnilta suuremmille yksiköille eli nykyisille hyvinvointialueille, joita suurelta osin valtio rahoittaa. Kaikki oli hyvin, kunnes poliittinen päätöksenteko ei lainkaan huomioinut asiantuntijoiden näkemystä siitä, että muodostettavien sote-alueiden määrän ei pidä olla liian suuri.
Nyt elämme vaihetta, jossa Suomessa on, siis vastoin asiantuntijanäkemyksiä, 21 hyvinvointialuetta Helsingin kaupungin ja Ahvenanmaan huolehtiessa itse palveluiden järjestämisestä alueillaan. Kuten on käynyt ilmi, hyvinvointialueet ovat suurissa vaikeuksissa jo ennen kuin toiminta on kunnolla edes alkanut.
Alkuperäisten tehtävien määrittämät palveluiden saatavuuden ja alueellisen tasa-arvon parantaminen, ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen sekä vastaaminen muun muassa ikääntyvän väestön mukanaan tuomiin haasteisiin eivät näillä näkymin ole toteutumassa. Näin esimerkiksi asiantuntijana paljon käytetty, hiljattain edesmennyt professori Jussi Huttunen oli ennustanut.
Suurin virhe oli perustaa 21 hyvinvointialuetta. Järkevintä olisi ollut kuunnella asiantuntijoita yli kymmenen vuotta kestäneessä poliittisessa väännössä ja valmistella lakiuudistus pohjautumalla viiteen yliopistosairaalapiiriin. Näin olisimme saaneet järkevän, muiden Pohjoismaiden ratkaisuja muistuttavan järjestelmän, jossa myös suuruuden ekonomia toimisi. Suurempien hallintoyksiköiden leveämmät hartiat mahdollistaisivat paremmin myös reuna-alueiden palvelut kehittämällä esimerkiksi hoitajavastaanottoja terveyskeskuksissa sekä lääkärikonsultaatioita.
Tämä on tietenkin jälkiviisautta, mutta kyllä peli voitaisiin vielä viheltää poikki ja korjata kelvoton sote-laki, jos poliittista uskallusta riittää. Onhan jo odotettavissa, että pienet sote-alueet joka tapauksessa yhdistyvät suurempiin kokonaisuuksiin, jotta ne selviävät soten perustehtävistä väestön palveluiden turvaamisessa.
Jukka H. Meurman, lääkäri, emeritusprofessori, Espoo
