Nordic Healthcare Groupin (NHG) toteuttaman kyselyn perusteella kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointi on parantunut kaikilla mitatuilla hyvinvointialueilla. Tulosten taustalla vaikuttavat erityisesti parantunut esihenkilötyö sekä arjen työn suunnittelu. Kyselyyn osallistuneista hyvinvointialueista parhaimmat tulokset saavuttivat ja eniten tuloksiaan paransivat Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan kotihoidot.
NHG toteutti loka–marraskuussa 2023 työhyvinvointikyselyn, johon vastasi noin 4 600 kotihoidon työntekijää ja lähiesihenkilöä 15 hyvinvointialueelta eri puolilta Suomea. Enemmistö vastaajista oli kotihoidon lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Vastaava kysely toteutettiin myös vuosina 2018 ja 2021. Kymmenellä hyvinvointialueella tuloksia pystyttiin vertaamaan vuoden 2021 tuloksiin, koska näillä alueilla kyselyyn osallistuivat täysin tai lähes täysin samojen tiimien hoitajat näinä kahtena vuonna.
Työhyvinvointikyselyn päämittarina toimi suositteluindeksi: kuinka todennäköisesti työntekijä suosittelisi kotihoitoa työpaikkana ystävälleen. Kaikilla 15 hyvinvointialueella suosittelijoita oli 40 %, neutraaleita 35 % ja arvostelijoita 25 % vastanneista.
Tulokset paranivat kaikilla 10 hyvinvointialueella: syksyllä 2023 suosittelijoita oli 41 %, neutraaleita 36 % ja arvostelijoita 23 % vastanneista. Vastaavasti syksyllä 2021 suosittelijoita oli 27 %, neutraaleita 36 % ja arvostelijoita 37 % vastanneesta. Esihenkilöasemassa toimivat suosittelivat työpaikkaansa huomattavasti useammin (59 %) kuin kotihoidon muut työntekijät (38 %). Tiedot selviävät NHG:n sivuilla julkaistusta tiedotteesta.
Taustalla parantunut johtaminen
Kyselyssä kartoitettiin työhyvinvointia tarkemmin seuraavissa teemoissa: yleinen työhyvinvointi, yhteisöllisyys, osaaminen ja kehittyminen, esihenkilötyö, työvuorosuunnittelu, käyntilistasuunnittelu ja resursointi.
Kaikista kyselyn teemoista tulokset paranivat eniten esihenkilötyöhön liittyvissä kysymyksissä. Erityisesti mahdollisuudet kehitysehdotusten esittämiselle sekä työvuorojen ja asiakaskäyntien suunnittelulle paranivat. Työntekijät kokevat yleensä saavansa esihenkilöltään myös riittävästi tukea ja kannustusta. 80 % vastaajista kokee, että heitä ja heidän ehdotuksiaan kuullaan toiminnan kehittämisessä.
Samalla tuloksista on nähtävillä, että sote-uudistus ei ole juuri vaikuttanut esihenkilöiden määrään: yhtä kotihoidon lähiesihenkilöä kohden on keskimäärin 33 alaista. Esihenkilöitä kuormittaa vakituisen ja sijaisten heikompi saatavuus: keskimäärin esihenkilöllä menee sijaisten hankintaan joka päivä noin puolitoista tuntia.
Nuoret ja lyhyemmän työkokemuksen työntekijät suosittelevat kotihoitoa työpaikkana selkeästi useammin kuin pidempään alalla työskennelleet. Myös lyhytaikaiset sijaiset ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin vakituiset ja määräaikaiset työntekijät.
Tulosten perusteella henkilöstö on tyytyväisin työn itsenäisyyteen, vastuullisuuteen, monipuolisuuteen sekä asiakkaisiin ja työyhteisöön. Vastaajat kokevat, että heillä on riittävä osaaminen työtehtävien suorittamiseksi ja hyvä teknologiaosaaminen.
Moni kokee palautuvansa huonosti töistä
Rohkaisevista tuloksista huolimatta enemmistö kotihoidon henkilöstöstä kokee työnsä kuormittavana ja jopa 40 % vastaajista kokee palautuvansa huonosti työstä.
Työhyvinvoinnin kehittämiseksi henkilöstö panostaisi henkilökunnan riittävyyteen, arjen toiminnan suunnittelun kehittämiseen, positiivisen ilmapiirin vahvistamiseen ja yhteiseen tekemiseen. Vastaukset antavat myös kattavan listauksen konkreettisia toimenpide-ehdotuksia: kuten tyhy-päivien järjestäminen, säännölliset tiimipalaverit, työsuhde-etujen laajentaminen liikunta- ja kulttuurietuihin, hälyttimet hoitajille lisäämään turvallisuutta ja palautelaatikko kehittämisideoita varten.
Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat haasteet tiedonkulussa ja työn henkinen kuormitus. Työvuorojen suunnittelussa selkein kipukohta ovat yhden päivän vapaat, mutta yleisesti ottaen työvuorosuunnitteluun ollaan tyytyväisiä. Sen sijaan käyntilistasuunnittelu aiheuttaa yleisesti tyytymättömyyttä, missä henkilöstö jakaisi kuormitusta tasapuolisemmin. Moni hoitaja toivoo, että käyntilistojen suunnittelussa otettaisiin paremmin huomioon siirtymäajat, taukojen toteutuminen ja että reitit olisivat järkeviä.
Työntekijät toivovat myös esihenkilötyöhön lisää voimavaroja. Vaikka esihenkilötyön tulokset ovat parantuneet, neljäsosa vastaajista ei kuitenkaan koe saavansa riittävästi tukea ja kannustusta esihenkilöltään ja noin 40 % vastaajista kokee, että kaikki työyhteisön jäsenet eivät toimi yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Esihenkilöiltä toivotaan positiivista palautetta sekä yhteistä aikaa keskusteluille: esimerkiksi säännöllisten kehityskeskustelujen toteutumisessa on paljon hajontaa.
Esihenkilöiden vastauksissa esiin nousevat kokemus resurssien riittämättömyydestä, sihteereille tyypillisten töiden tekeminen ja työn sirpaloituminen. Rekrytointiin ja sijaisuuksien etsintään kuluva aika lisää esihenkilöiden kuormitusta ja syö aikaa työntekijöiden kohtaamiselta. Esihenkilöt toivoisivatkin yleisesti, että sijaisten hankinnan voisi keskittää ja palkkausjärjestelmää tai työsuhde-etuja kehittää. Moni heistä keskittyisi sijaisten tai korvaavan työvoiman hankinnassa kotihoidon omien resurssipoolien ja varahenkilöstöjen kehittämiseen.
Työhyvinvointikyselyyn osallistuivat syksyllä 2023 Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Itä-Uusimaan, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Uusimaan, Länsi-Uusimaan (Espoo), Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueiden sekä Helsingin kaupungin kotihoidot. Työhyvinvointia seurataan Kotihoidon vertaiskehittämisessä kahden vuoden välein eli seuraava kysely toteutetaan syksyllä 2025.
kuvateksti: Suosittelijoiksi katsotaan eNPS-mittarissa 90 % – 100 %, neutraaleiksi 70 % – 80 % ja arvostelijoiksi 60 % tai pienemmän todennäköisyyden antaneet vastaajat.
Lisätietoa NHG: sivuilta täältä, Kotihoidon työhyvinvointi on parantunut valtakunnallisesti: 40 % työntekijöistä suosittelee ja 25 % arvostelee kotihoitoa työpaikkana – NHG (nordichealthcaregroup.com)
