Sote-ammateissa toimivan työvoiman tarpeen ja työvoiman tarjonnan ennakoinnin nykytilannetta ja kehittämistarpeita on selvitetty valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa, jossa sote-ammattilaisten tarpeen ennakointi kytkettiin ensimmäistä kertaa palvelutarpeen kehitykseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten ennakointia tehdään eräissä muissa maissa.
Keväällä 2023 alkaneen sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ennakointia koskeva tutkimus julkistettiin 3. toukokuuta. Tutkimusryhmän muodostivat THL:n ja Laboren tutkijat.
Muutostarpeita arvioitiin eri tietoja yhdistämällä
Merkittävän tutkimuksesta tekee se, että sote-henkilöstöä koskeva tieto yhdistettiin nyt palvelutarpeen muutoksia koskevaan tietoon. Näiden tietojen yhdistäminen on erittäin tärkeää, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tarvetta ja tarjontaa voidaan ennakoida paremmin.
Tutkimuksen laskelmat toteutettiin täydentämällä palvelutarpeen kehitystä arvioivan, THL:n hoitoilmoitusrekisteriaineistoon perustuvan SOME-mallin ja työmarkkinoita ja kansantaloutta kuvaavan FINAGE-mallin tietokantoja työssäkäyntiä kuvaaviin tilastoihin.
Koulutuksen vaikutusta sote-ammattien työvoiman tarjontaan tarkasteltiin käyttämällä uraprofiileja, jotka kuvaavat sote-koulutuksen saaneiden siirtymiä eri ammatteihin, työttömäksi ja työvoiman ulkopuolelle. Yhdistämällä uraprofiilit arvioihin nykyisen työvoiman sekä tulevien tutkintojen ja maahanmuuton määristä saadaan ennuste tarjonnan kehityksestä.
Työvoiman tarpeen ja tarjonnan arviot yhdistämällä voidaan periaatteessa arvioida sote-ammattiryhmien koulutuksen muutostarvetta tulevaisuudessa. Tutkimuksessa esitellään kehitettyjen menetelmien soveltamista laatimalla esimerkinomaisia projektiolaskelmia sote-henkilöstön tarpeen ja tarjonnan kehityksestä vuoteen 2040 mennessä.
Laskelmissa on käytetty vuosien 2019 ja 2020 tietoja. Ne ovat viimeisimmät vuodet, joista kaikki malliin tarvittava tilastotieto on saatavilla. Kolme viime vuotta ovat olleet poikkeuksellisia muun muassa pandemian ja hyvinvointialueiden aloittamisen vuoksi. Tiedonsaanti on kuitenkin sote-uudistuksen myötä paranemassa.
Tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia THL:ltä kertoo Hoiva ja Terveydelle, että tutkimus oli ensimmäinen kerta, jossa henkilöstötarvetta on tarkasteltu palvelutarpeen kautta.
– Aiemmin olemme tarkastelleet henkilöstötarvetta karkeammalla sihdillä, joten nyt saimme tarkempia tietoja. Toinen iso juttu on yhteistyökumppanimme Laboren metodi, jossa otettiin huomioon myös työvoiman tarjonta. Tosin meidän aineistomme olivat eri vuosilta, palvelutarve oli vuodelta 2019, ja meillä vuodelta 2020, sen jälkeen hoitajapula ei ollut samalla tavalla havaittavissa. Toisaalta laskelmat ovat esimerkinomaisia, ja ne näyttävät, miten arviointia voitaisiin tehdä ja miten aineistoa pitäisi käsitellä, Honkatukia kommentoi.
Lukujen perusteella hän arvioi, että sairaanhoitajien kysyntä ja tarjonta saattaisivat hyvinkin kohdata, toisaalta luvuista ei nähdä tämänhetkisen hoitajapulan vaikutusta.
– Palvelutarve suuntautuu tällä hetkellä vanhusten työvoimaintensiiviseen hoivaan ja kasvattaa tietyn tyyppisen sotehenkilöstön tarvetta, erityisesti lähihoitajien. Mutta jos palvelurakenne muuttuu, kun mitoituksia ollaan keventämässä, ja esimerkiksi osan hoitohenkilökunnan koulutusvaatimuksia pienentämässä, muutos on aika suuri. Tällä hetkellä koulutusvaatimukset ovat korkeat johtuen sääntelystä. Yksi ratkaisu olisi, jos hyväksytään, että avustava henkilöstö olisi vähän vähemmän koulutettua.
Yhteisöllisen asumisen lisääntyminen voisi vähentää henkilöstön tarvetta, mutta se edellyttäisi ikääntyneiden toimintakyvyn tukemista, joka voisi ennalta ehkäistä dementoitumista.
Honkatukia on myös havainnut, että hoivapalvelujen tarpeen kasvu hidastuu osassa Suomea vuoden 2030 jälkeen.
– Vuonna 2040 kasvavat enää suurimmat alueet, Uusimaa, Varsinais-suomi, ja Pirkanmaa, muualla määrä on aika vakio. Uudellamaalla kasvu on kymmeniä tuhansia vuodessa, hän sanoo.
Uutta menetelmää on tarkoitus käyttää myös jatkossa, tosin tutkimuksessa tuli esiin joitakin lisätarpeita, miten henkilöstöä kirjataan.
– Tämä on hyvin toteutettavissa oleva menetelmä, se voidaan hyvin viedä käytäntöön, Honkatukia toteaa.
Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.
Kuva: Shutterstock
