Uusi teknologia vapauttaa sosiaali- ja terveysalan resursseja, jos sitä otetaan rohkeammin käyttöön. On myös hyvä puhua suoraan, miksi uutta teknologiaa on tärkeä saada nopeasti avuksi myös sotealalla. Asia kävi ilmi Hoiva&Terveyden ja Hyvinvointiala Hali ry:n järjestämässä Vetovoimaa sote-sektorille -seminaarissa Helsingin Bottalla keskiviikkona.
– Uusi teknologia mahdollistaa sen, että samalla henkilömäärällä voidaan hoitaa enemmän asiakkaita. Tästä asiasta ei uskalleta puhua riittävästi, sanoi paneelikeskusteluun osallistunut Validia Oy:n toimitusjohtaja Laura Räty.
Hän harmittelee sitä, että teknologian käyttöönotto sotealalla on hidasta.
– Suomessa tehdään maailmalla huomiota saaneita terveysteknologian innovaatioita, mutta samalla meidän oma sotesektorimme ei ole ottanut niitä käyttöön. Olen ollut vuonna 2014 vienninedistämismatkalla esittelemässä suomalaista teknologiaa ulkomailla ja nyt sitä samaa teknologiaa pilotoidaan Suomessa.
Pitäisi määritellä, mihin kaikkeen tarvitaan ihminen
Paneelissa puhuneen Hämeen ammattikorkeakoulun tutkijayliopettajan Kimmo Vännin mukaan olisi hyvä määritellä, mitkä työt sotealalla voidaan hoitaa uuden teknologian avulla ja mihin tarvitaan edelleen aina ihmistä.
– Jos halutaan mitata tuottavuutta, pitäisi siirtyä pilotointiin, jossa mitataan esimerkiksi sitä, paljonko robotiikka keventää hoivatyötä. Tällaiseen pilotointiin tarvitaan rahaa ja aikaa. Vastaavanlaista pilotointia on metsäalalla, mutta en vielä ole kuullut, että olisi sotealalla, sanoi Vänni.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ollaan avoimia uuden teknologian käyttöönotolle. Tämä vaatii kuitenkin myös siellä toimintakulttuurin muutosta. Hyvinvointialueen teettämän kyselyn perusteella hoivahenkilökunta esimerkiksi epäilee asiakkaiden kykyä käyttää uutta teknologiaa paljon enemmän kuin asiakkaat itse.
– Karkeasti sanottuna itse teknologian omaksuminen on pieni asia verrattuna toimintakulttuurin muuttamiseen, kertoo palvelutuotannon johtaja Matias Pälve Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta.
Hänen mukaansa työyhteisöissä on edelleen teknologiavastaisuutta. Muutoinkin muutos nähdään enemmän negatiivisena kuin positiivisena. Yksi ongelma on kommunikaation toimimattomuus.
Matias Pälven mukaan uutta teknologiaa on otettu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella käyttöön muun muassa lääkkeiden jakamisessa. Paneelissa kävi ilmi, että digitaalisuutta voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä enemmän myös potilaiden lääkelistojen ajan tasalla pitämisessä.
Yksi asia, jossa uutta tekniikkaa voisi käyttää paljon enemmän on kirjaaminen, johon hoitohenkilökunnalta menee paljon aikaa, mikä taas on pois itse hoivatyöstä. Hoitajien aikaa vie myös terveyskeskusten takaisinsoittojärjestelmät, vaikka sama asia voitaisiin hoitaa digitaalisesti.
Uusi teknologia mukaan budjettiin
Usein asioiden jumittuminen on kiinni toimintakulttuurista ja siitä, että teknologian käyttäjät eivät ole mukana suunnittelemassa toimivia ratkaisuja.
– Uuden teknologian käyttöönotossa käy usein niin, että tietohallinto tuo jotain ulkopuolelta tajuamatta, mitä käytännön sotearki on. Tällöin kommunikaatio ei toimi, vaikka kaikilla on hyvä tahto, sanoi Mediconsultin yhteiskuntasuhdejohtaja Mikael Palola paneelissa.
Paneelissa puhuneen väitöskirjatutkija Outi Valkaman mukaan uuden teknologian käyttöönotto ei etene, jos sitä ei ole kirjattu budjettiin.
– Uuden teknologian käyttöönottoon tulee laatia selkeä tavoite, jossa kerrotaan ääneen, mitä haetaan. Se voi olla esimerkiksi sitä, että kerrotaan, miten nykyisellä henkilökunnalla selvitään, kun muutetaan totuttuja toimintatapoja, kertoi Matias Pälve.
Kuvan lähde: Mikke Pöyhönen.
