IS: Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi Pihlajalinna-konserniin kuuluvan Ikipihlaja Sofianhovi Oy:n korvaamaan palkkavahingon kolmelle lähihoitajalle
Yrityksen on maksettava saataviaan oikeusteitse hakeneille kolmelle työntekijälleen palkkavahinkoa liki 59 000 euroa. Kun mukaan lasketaan niin työntekijöiden kuin myös Sofianhovin oikeudenkäyntikulut, lasku nousee hieman yli 100 000 euroon. Oikeus katsoi Sofianhovin maksaneen kolmikolle pienempää palkkaa kuin heidän kollegoilleen, jotka siirtyivät uuden työnantajan palvelukseen Mänttä-Vilppulan kaupungilta liikkeenluovutuksen yhteydessä marraskuussa 2016.a
Lähihoitajat työskentelivät liikkeenluovutuksesta alkaen Sarahelmessä, joka on ympärivuorokautisen tuetun vanhusten palveluasumisen yksikkö. Kolmikko oli Sofianhovin palveluksessa jo ennen liikkeenluovutusta.
Kaupungin palveluksessa aiemmin olleiden palkka määräytyi kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan. Sofianhovin vanhoihin työntekijöihin sovellettiin puolestaan yksityisen sosiaalipalvelualan palkkatasoltaan matalampaa työehtosopimusta (SOSTES).
Sopimuksen mukaan liikkeenluovutuksen myötä Pihlajalinnan palkkalistoille tulevien palkka ei voinut laskea. Niinpä Sofianhovi alkoi maksaa uusille lähihoitajilleen SOSTESin päälle henkilökohtaista lisää, joka saattoi olla alkuvaiheessa jopa reilut 300 euroa korkeampi kuin asian riitauttaneilla lähihoitajilla.
MTV: Hyvinvointiala Halin mukaan valtaosa hyvinvointialueista menettelee lainvastaisesti vanhustenhuollossa
Hali ry:n hyvinvointialueille tekemän selvityksen mukaan vanhukset joutuvat odottamaan liian pitkään päästäkseen hoitopaikkaan. Selvityksessä peräti 17 hyvinvointialuetta kertoi, että heillä on asiakkaita, jotka ovat odottaneet hoivapaikkaa yli lakisääteisen kolme kuukautta ilman lainmukaista perustetta.
14 hyvinvointialuetta puolestaan kertoi, että odotusajat ovat kasvaneet alkuvuodesta. Osa hyvinvointialueista laskee odotusajan siitä hetkestä alkaen, kun päätös vanhuksen hoitopaikan saannista on tehty.
– Laki sanoo täysin selkeästi, että odotusaika lasketaan joko suullisesta tai kirjallisesta vireille tulosta, sanoo MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut Hali ry:n johtaja Arja Laitinen.
Hänen mukaansa vanhusten odotusaika on huomattavasti pidempi, jos odotusajan laskenta aloitetaan vasta päätöksenteosta. Asian vireille tulo lasketaan siitä hetkestä, kun ikäihminen tai hänen omaisensa on yhteydessä hyvinvointialueeseen hoivan tarpeesta.
Huomenta Suomen keskustelussa mukana ollut vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kertoo, että vanhusten omaisten tulisi saada tietoa prosessin etenemisestä kirjallisesti. Sen avulla pystyy tekemään valituksen, että asia etenee liian hitaasti.
– On tärkeää, että ihmiset tietäisivät, että heillä on oikeus saada päätökset kirjallisena. Sitä eivät kaikki tiedä, eivätkä hyvinvointialueet aina lähetä kirjallisia päätöksiään automaattisesti omaisille, vaan sitä pitää osata kysyä.
Demokraatti: Synnytysosaston lakkautus saattaa vaikuttaa myös syövän hoitoon Kemissä
Kemissä Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytysosaston lakkauttaminen saattaa vaikuttaa muun muassa naistentautien ja syövän hoitoon. Orpon hallituksen päätöksellä vuoden 2025 loppuun mennessä lakkautettavalla synnytysosastolla on hoidettu synnyttäjien lisäksi esimerkiksi rintasyöpäpotilaita. Se on ollut mahdollista, koska synnytysten määrän väheneminen on vapauttanut osastolta potilaspaikkoja. Tätä nykyä synnytyksiä on Kemissä vajaat 400 vuodessa.
Synnytysosaston lakkauttamisen epäselvät vaikutukset hoitotyöhön ovat herättäneet huolta henkilöstön keskuudessa, kertoo Lapin hyvinvointialueen aluevaltuutettu (sd.), Tehyn pääluottamusmies Sari Auvinen Mehiläinen Länsi-Pohjasta. Tilannetta on synkistänyt samanaikainen päätös lasten osaston päivystyksen lakkauttamisesta.
– Täällä on iso suru henkilökunnan puolesta, joka nyt miettii, että mikä on heidän tulevaisuutensa. Koko henkilöstö roikkuu löysässä hirressä, Auvinen sanoo.
Hän pitää häiritsevänä, että osastolla tehtävä työ tuntuu jääneen päätöksentekijöille epäselväksi.
Kaiken kaikkiaan Auvinen pitää Orpon hallituksen sote-leikkauksia lyhytnäköisinä. Esimerkiksi sairaalaverkkouudistus vaatisi Lapin hyvinvointialueen tapauksessa mittavia investointeja onnistuakseen. Auvinen arvostelee myös hoitoon pääsyn kriteerien loiventamista ja hoitajamitoituksen laskua.
Verkkouutiset: Sote-uudistus meni pilalle Sanna Marinin hallituksen ideologian takia
Kansalaisille luotiin sote-uudistuksesta liian kovia odotuksia, mistä seuraa nyt raju pettymys. Näin toteaa Suomen Kuvalehdessä sote-asiantuntija ja kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta.
– Totesin jo vuonna 2020, että tässä ei enää ole kysymys palvelujen parantamisesta, vaan siitä, että saadaanko edes jonkinlainen perustaso säilytettyä. Marinin hallitus loi ideologisista syistä mallin, joka korostaa julkisen terveydenhuollon omaa tuotantoa. Sen kapasiteetti ei kuitenkaan riitä, ja siksi Orpon hallituksen korjausliike on ymmärrettävä, arvioi professori Arto Haveri.
– Ideologisista syistä tehdyt uudistukset ovat yleensä huonoja. Valitettavasti huonoja ovat usein myös rajut korjausliikkeet. Näiden sijaan pitäisi päästä pitkäjänteisempään ja näyttöön perustuvaan uudistamiseen, hän viittaa Orpon hallituksen toimiin.
Uutisjousi, pääkirjoitus: Sote-seitti sotkeentui alkuunsa – missä vastuunkantajat
Väärien käsitysten maailmaan kuuluu eittämättä sote- ja hyvinvointialueet. Kuluva kevät on surtu sitä, että palvelut lähtevät ilmeisesti monesta paikkaa. Esimerkiksi Maaningan hyvinvoinnille on melkoinen isku, jos terveysaseman ovet suljetaan. Paikallinen MTK-väki ja yrittäjät tekivät aiheesta erinomaisen kannanoton.
Paljon kritiikkiä kohdistuu hyvinvointialueen päättäjiin ja viranhaltijoihin, jotka ovat rohjenneet mennä suunnittelemaan palveluiden alasajoa, vaikka heidän on virkavastuulla pakko saada rajattua menot raameihin, jotka Suomen hallitus on määritellyt.
Isossa kuvassa syitä syntyneeseen tilanteeseen on haettava Helsingistä. Arkadianmäellä leivottiin sote-uudistusta vuosikaudet ja kun se lopulta saatiin kasaan, kaatui paketti suoraan nilkoille. Uudistuksen ajankohtakin talousvaikeuksissa painivalle Suomelle oli todella huono. Hoitoala on samaan aikaan kriisissä.
Sote-alan ammattilaisten osana on vain sopeutua, siinä kuin kuntalaistenkin. Valtion puolelta ei ole luvassa lisää rahaa.
Etelä-Suomen Sanomat, Pääkirjoitus: Sote-alan yrittäjien on päästävä töihin – kuukausien rekisteröintiruuhkaan on puututtava
Tuhannet lääkärit, psykologit, fysioterapeutit, hierojat ja muut sote-ammattilaiset olisivat valmiita aloittamaan työnsä ammatinharjoittajina, mutta saavat tyytyä odottamaan rekisteröintiensä käsittelyä, sillä vuoden alussa voimaan tulleen lain mukaan elinkeinonharjoittajana aloittavan tai toimipistettä vaihtavan sote-ammattilaisen on odotettava viranomaisten myönteistä rekisteröintipäätöstä ennen kuin toiminnan voi aloittaa tai muutoksen toteuttaa. Aiemmin työt sai aloittaa heti, kun ilmoitus aluehallintovirastoon oli jätetty.
Valviran mukaan jonossa on tällä hetkellä noin 3 700 hakemusta ja rekisteröintipäätöksiä on saatu valmiiksi noin 2 600. Viime viikolla Valvira arveli, että yksittäisen hakemuksen käsittely voi kestää useita kuukausia.
Yhtenä syynä tilanteella pidetään lain nopeaa valmistelua. Vaikka rekisteröintihakemuksia käsittelee Valviran lisäksi kuusi aluehallintovirastoa, käsittelyajan pituutta ei ole pystytty tarkentamaan. Tilanne on sietämätön, kuten Hyvinvointiala Hali ry:n hoivan ja osaamisen johtaja Arja Laitinen on julkisuudessa kommentoinut.On täysin käsittämätöntä, että työhaluiset ihmiset joutuvat odottelemaan kuukausia.
Nyt olisi tarpeen tehdä lainsäädäntöön tilapäinen muutos, jotta ammatinharjoittajat voisivat aloittaa toimintansa ilmoittamalla perustiedot viranomaiselle. On anteeksiantamatonta pitkittää työhaluisten ihmisten työnteon aloitusta kuukausilla.
HS, lukijalta: Yksityinen terveydenhuolto on tehokasta
Terveydenhuoltoa tulisi kehittää suuntaan, jossa palveluntarjoajasta riippumatta potilas voi luottaa saavansa apua aina tarvittaessa. Toimittaja Teemu Luukka kirjoitti (26.4.) työterveyshuollon olevan tehotonta. Tehottomuuden todisteena käytettiin seuraavana päivänä verkkosivuilla olevien vapaiden aikojen runsasta määrää. Netissä vapaana olevia aikoja on käyttänyt todisteena tehottomuudesta myös monet muut terveydenhuollon asiantuntijat. Ajatus ei kuitenkaan kestä toiminnan tarkempaa tarkastelua. Myös potilaiden odotukset ja käyttäytyminen saattavat olla erilaisia eri terveyspalveluissa.
Aikojen saatavuuden selittää huomattavasti paremmin eri toimijoiden erilainen toimintalogiikka sekä ennen kaikkea potilaan odotukset hoidostaan. Monessa maassa potilaat luottavat siihen, että he saavat tarvittaessa ajan lääkärille lyhyellä varoitusajalla. Kun potilas luottaa siihen, että ajan saa nopeasti, ei ole erityistä tarvetta varata aikaa pitkälle tulevaisuuteen. Turhia käyntejä näissäkään maissa tuskin on, sillä potilaat varaavat aina ajan johonkin tarpeeseen.
Suomessa taas tarjonnan haasteet ovat luoneet mallin, jossa ajan saaminen on epävarmaa ja ajan saa varattua usein vasta pitkälle tulevaisuuteen. Tämä luo myös tehokkuushaasteita muualla, kuten päivystyspalveluiden epätarkoituksenmukaista käyttöä.
Tarjonnan sijaan kannattaa tarkastella toteutuneita vastaanottoja tai aikojen varausastetta. Yksityinen terveydenhuolto tuottaa noin 50 prosenttia kaikista yleislääkäritasoisista lääkärikäynneistä ja keskimäärin lääkäreiden varausasteet yksityisellä sektorilla ovat noin 90 prosenttia tarjotuista ajoista. Suurin osa vapaista ajoista siis kuitenkin hyödynnetään potilaan parhaaksi. Lääkäriyrittäjä usein panee varattavaksi runsaasti aikoja, ja varaamatta jääneet ajat käytetään sitten muuhun potilaita hyödyttävään työhön, kuten esimerkiksi lausuntojen laatimiseen, tulosten soittamiseen potilaalle tai vaikkapa hengähdystauoksi.
Terveydenhuoltoa tulisi kehittää suuntaan, jossa palveluntarjoajasta riippumatta potilas voi luottaa saavansa apua aina tarvittaessa. Tehokkuuden ja vaikuttavuuden tulee olla keskiössä. Tarjolla olevien aikojen sijaan olisi syytä keskittyä siihen, mitä tosiasiallisesti saadaan aikaiseksi: toteutuneita potilasvastaanottoja, hoitosuunnitelmia ja niiden päivityksiä, saavutettuja tavoitteita, terveyttä ja työkykyä.
Antti-Jussi Ämmälä, laatuylilääkäri, Jukka Pitkänen, johtava ylilääkäri, terveydenhuollon palvelut, Petri Bono, johtava ylilääkäri, Terveystalo
Turun Sanomat: Mehiläinen ja Terveystalo: Lääkärit määrittävät usein itse vastaanottokäyntinsä hinnan
Terveystalon terveydenhuollon palveluiden liiketoiminta-alueen johtaja Sari Heinosen mukaan hintojen nousua selittää ennen kaikkea viime vuosien inflaatiokehitys.
– Terveysala on henkilöstövaltaista, ja lääkäreistä ja muista alan ammattilaisista on pysyvästi puutetta. Työvoimakustannusten lisäksi nousua on ollut tuotantoon liittyvissä kustannuksissa, kuten tilavuokrissa sekä logistiikka- ja materiaalikustannuksissa, lisäksi on investoitu digitaalisiin palveluihin, Heinonen lisää.
Alueellisia eroja selittää Heinosen mukaan se, että Terveystalolla lääkärit työskentelevät pääasiassa itsenäisinä ammatinharjoittajina, jotka määrittelevät itsenäisesti vastaanottojensa hinnat.
Tilanne on samanlainen Mehiläisessä, jossa lääkärit myös toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina.
– He päättävät itse oman hinnoittelunsa ja vastaanottopalkkioidensa suuruuden. Suomessa voi olla hieman erilaisia hintatasoja alueellisesta markkinatilanteesta johtuen, mutta tosiaan ammatinharjoittajalääkärit tekevät hinnoittelupäätökset, Mehiläisen yksityisasiakkaista ja markkinoinnista vastaava liiketoimintajohtaja Karolus Viitala kertoo.
Kelan tilastoista ei käy ilmi, miten palvelu-, toimisto- tai poliklinikkamaksut ovat kehittyneet. Sekä Terveystalosta että Mehiläisestä kerrotaan, että myös näihin maksuihin on kustannusten nousun myötä tehty korotuksia. Kehitykseen ovat heijastuneet yleinen kustannustason nousu sekä panostukset digitaalisten palveluiden kehitykseen
